

Kuvat pakenevista ihmisistä leviävät sosiaalisessa mediassa. / TWITTER
Vilhelm Junnila: ”Etnisen armenialaisväestön pakeneminen on valitettavasti sekä Azerbaidžanin että Venäjän intresseissä”
Venäjä käyttää tilannetta hyväkseen lietsomalla eripuraa Armeniassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) kommentoi Vuoristo-Karabahin konfliktia ja sen geopoliittisia ulottuvuuksia. Junnila on Armenia-ystävyysryhmän puheenjohtaja.
Vuoristo-Karabahin aseellinen valtaus Azerbaidžanin toimesta on herättänyt huolta myös Suomessa. Lauantaihin mennessä separatistihallinto ”Artsakhin tasavallan” alueelta oli paennut yli 90 000 ihmistä Armeniaan. Kiistanalainen Vuoristo-Karabah kuuluu Neuvostoliiton aikaisten rajalinjausten mukaisesti Azerbaidžanille, mutta alueen väestö on ollut etnisesti armenialainen jo kolmen vuosikymmenen ajan ja alueen armenialainen historia ulottuu 600-luvulle ennen ajanlaskun alkua. Suomessa asuvat armenialaiset pelkäävät historiallisista syistä jopa kansanmurhaa alueella. Pidätyksiä ja väkivallantekoja on jo dokumentoitu.
– Etnisen armenialaisväestön pakeneminen alueelta on valitettavasti sekä Azerbaidžanin että Venäjän intresseissä. Azerbaidžan saa alueen täydelliseen hallintaansa ja Karabahin armenialaisten toiveet kulttuurinsa säilyttämisestä, rauhallisesta yhteiselosta ja paluusta muodostuvat käytännössä mahdottomaksi. Venäjä taas käyttää tilannetta painostaakseen Armenian nykyistä länsimielisempää hallintoa ja yrittäessään ujuttaa lonkeronsa takaisin maan sisäisiin asioihin. Geopoliittisesta näkökulmasta tätä konfliktia on kansainvälisen yhteisön taholta liian pitkään käsitelty merkitykseltään toissijaisena, perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo.
Ennen viimeistä hyökkäystä alueella asui noin 120 000 armenialaista, joista yli 50 000 alueen pääkaupunki Stepanakertissa, jota Azerbaidžan kutsuu Khankendiksi.
Mittava humanitaarinen kriisi
Venäjällä on sotilastukikohta Armenian Gyumrissa, josta on siirretty kalustoa ja sotilaita Ukrainaan. Vuoristo-Karabahin alueella toimivat ”rauhanturvaajiksi” kutsutut venäläissotilaat eivät ole käytännössä puuttuneet Azerbaidžanin toimintaan millään tavalla.
– Armenialla on ollut kollektiivinen turvallisuussopimus Venäjän kanssa. Venäjä ei ole kuitenkaan vuonna 2020 tehdyistä lupauksista huolimatta suojellut Karabahissa eläviä armenialaisia eikä ole pitänyt ainoaa alueelle johtanutta tieyhteyttä eli Laçinin käytävää auki, joka on johtanut mittavaan humanitaariseen katastrofiin. Tuoreinta hyökkäystä edelsi lähes kymmenen kuukautta kestänyt täydellinen eristäminen, jonka johdosta alueella oli pulaa kaikista perustarvikkeista, kuten ruuasta, vedestä, lääkkeistä, polttoaineista ja sähköstä. Venäjä on jälleen osoittanut epäluotettavuutensa ja pettänyt – tällä kertaa armenialaiset, Junnila jyrähtää.
Venäjä käyttää tilannetta hyväkseen lietsomalla eripuraa Armeniassa. Vaikka pääministeri Nikol Pašinjan on Vuoristo-Karabahin vuoksi joutunut epäsuosioon, on Venäjä muuttunut sitäkin luotaantyöntävämmäksi kansan keskuudessa. Tilanteesta huolimatta Pašinjanin asema on ainakin toistaiseksi vakaa, sillä todellisia vaihtoehtoja ei ole olemassa.
– Nyt Venäjä neuvottelee Azerbaidžanin kanssa joukkonsa poisvetämisestä. Armenia on jätetty täysin oman onnensa nojaan. Kansalaiset tietenkin näkevät Kremlin valheiden läpi, hän jatkaa.
Vaarana sodan laajentuminen
Armenialla ei ollut enää vuoden 2020 jälkeen sotilaallisia tai taloudellisia edellytyksiä puuttua Vuoristo-Karabakhin tilanteeseen. Tilanne on muutenkin ollut monimutkainen: islamilainen Iran on tukenut kristittyä armeniaa, mutta Israel on myynyt aseita Azerbaidžanille. Turkki on tukenut vahvasti Azerbaidžania, mutta on viime aikoina parantanut välejään myös Armeniaan. Armenian pääministeri Pašinjan tapaa Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijevin Espanjan Granadassa lokakuun alussa. Tapaamiseen osallistuu myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
– Armenian herkkää asemaa ei täysin ymmärretä. Vaarana on, että Azerbaidžan ei tyydy Vuoristo-Karabahiin vaan havittelee maayhteyttä Nahitševanin autonomiselle alueelle, joka katkaisisi myös Armenian ja Iranin välisen tieyhteyden. Azerbaidžanin uutisissa on jo käytetty Armeniaan kuuluvasta Syunikin alueesta sen turkinkielistä nimeä. Olen käynyt alueella muutaman kerran, viimeksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tehtävissä vuonna 2021, Junnila kuvaa tilannetta.
Puhetta on ollut YK:n alaisen valtuuskunnan lähettämisestä Vuoristo-Karabahiin turvaamaan armenialaisten ihmisoikeudet. Valtava pakolaisvirta kuitenkin muuttaa asetelmaa.
Armenian suvereniteetti turvattava
– Toiveita on rauhanomaisesta ratkaisusta, mutta se edellyttää myös länsimailta välittömiä toimia. Se edellyttää suurempaa roolia niin Yhdysvalloilta, Saksalta kuin erityisesti Ranskalta, jossa on hyvin suuri armenialainen diaspora, ja heillä on perinteisesti ollut vaikutusvaltaiset välit Armeniaan. Turkilla olisi halutessaan mahdollisuus toimia vakauttavana tekijänä, mutta se vaikuttaa toistaiseksi vain kiihdyttävän Azerbaidžanin pyrkimyksiä maakäytävän suhteen. Hätä ja geopoliittiset riskit kasvavat uhkaavasti, jos sotilaallista toimintaa katsotaan tästä eteenpäinkin läpi sormien, Junnila kertoo.
– Maakäytävä Nahitševanin ja Azerbaidžanin välillä voi syntyä vain, jos Armenia on osa ratkaisua ja jos valtion rajoihin ei kosketa. Muuten koko Etelä-Kaukasian alue ajautuu pitkäaikaiseen epävakauden tilaan. Ei Azerbaidžanin asemakaan säily yhtä vahvana kauas tulevaisuuteen. Tärkeää olisi, että maakäytävästä päästään yhteiseen sopimukseen, mielellään länsimaiden tuella ja siten, että Armenian suvereniteetti voidaan turvata, Junnila päättää.
Useat Euroopan maat ovat tarjonneet Armenialle humanitaarista apua.
Vilhelm Junnila on toiminut ETYJ:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2019-2023 ja jatkaa tällä eduskuntakaudella valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Hän on myös eduskunnan Armenia-ystävyysryhmän puheenjohtaja ja vuosia perehtynyt Etelä-Kaukasian turvallisuushaasteisiin.
Vilhelm Junnila (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 27. toukokuuta 2020.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajaperheelle yli 4 000 euroa puhtaana käteen – Lehtinen: Tuollaisiin palkkasummiin on haastavaa päästä suomalaisellekin
Kelan julkaisemien tilastojen mukaan Espoossa ja Vantaalla jo noin puolet toimeentulotukea saavista on vieraskielisiä. Suomessa esimerkiksi viiden lapsen perhe saa erilaisina tukina puhtaana käteen lähes 4 500 euroa, minkä lisäksi vuokrat sekä sähkö- ja vesilaskut hoidetaan valtion kassasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen tyrmää nykyisen järjestelmän, joka on tehnyt veronmaksajista ulkomaalaisten elättäjiä.

IL-kohuselvitys avasi vieraskielisille syydettävää massiivista Kela-rahamäärää, mutta kokonaisuus on vielä tuplaten pahempi – Purra: ”Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva vääjäämätön”
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Hyvinvointialue majoittaa maahanmuuttajia miljoonahuvilassa Tampereella – Vigelius: ”Käsittämätöntä”
Maahanmuuttajia on majoitettu arvokiinteistössä Tampereen Pyhäjärven rantatontilla noin vuoden ajan. Tamperelainen kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on tiedosta tyrmistynyt.

Nuori ukrainalaisnainen tapettiin julmasti Yhdysvalloissa – vasemmistolaiset huolissaan rasismista
Ukrainalaisen pakolaisnaisen julma surma on järkyttänyt ihmisiä Yhdysvalloissa. Oikeistolaiset ovat huolissaan mustan miehen silmittömästä väkivallasta nuorta naista kohtaan. Vasemmistolaiset puolestaan ovat huolissaan rasismista: heidän mukaansa veriteko johtuu mistä tahansa muusta kuin demokraattien ajamasta löyhästä rangaistuslinjasta. Suomen media taas yrittää kehystää presidentti Trumpin pahantekijäksi.

Kolmannen sektorin poliittisiin hillotolppiin hupenee useita kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahaa – helsinkiläinen PS-varavaltuutettu keräsi järkyttävän listan
Veronmaksajan rahoilla ylläpidetään laidasta laitaan erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, joista monella on kytköksiä poliittisiin puolueisiin. Samalla hintalappu veronmaksajalle nousee järkyttävän suureksi ottaen huomioon, että harva tavan kansalainen on koskaan edes kuullutkaan näistä toimijoista – saati sitten että tietäisi, mitä ne tekevät.

Oliko Lontoon jättimäisellä maahanmuuton vastaisella marssilla 100 000 vai miljoona mielenosoittajaa – katso video ja arvioi itse
Britanniassa kaiken syksyä jatkuneet laittoman maahanmuuton vastaiset mielenosoitukset huipentuivat lauantain jättimarssiin Lontoossa. Marssin järjestänyt nationalisti Tommy Robinson luonnehti tapahtumaa ”ennennäkemättömäksi isänmaallisen yhtenäisyyden osoitukseksi”. Robinson omisti koko tilaisuuden Yhdysvalloissa murhatun konservatiivi Charlie Kirkin muistolle.

Tavallinen kansa suree, vasemmistolaiset riemuitsevat Charlie Kirkin kuolemasta – salamurhaaja yhä karkuteillä
Charlie Kirkin salamurhaaja on yhä pakosalla, mutta FBI:llä on johtolankoja. Vasemmistolaiset kaikkialla maailmassa ovat ilmaisseet ilonsa Kirkin kuolemasta. Suomen media vetää tietenkin esiin Hitler-kortin. Presidentti Trump lupaa hallintonsa etsivän kaikki terrorismin tukijat ja rahoittajat.

Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti

Vieraskielisten Kela-tukiin hupenee jo yli miljardi euroa vuodessa – Perussuomalaiset: ”Sietämätöntä”
Monet poliitikot oikealta vasemmalle - ja myös mediassa esiintyvät tutkijat hokevat viikosta toiseen, kuinka maahanmuuton lisääminen muka olisi välttämätöntä julkisen talouden rahoittamiseksi. Kelan tuoreet luvut vieraskielisten osuudesta tukien saajina kuitenkin paljastavat karun todellisuuden maahanmuuttolobbarien puheiden takana.

Perussuomalaiset ja Veronika Honkasalo ottivat jälleen kiivaasti yhteen eduskunnassa – Vigelius: ’’Vasemmisto vastustanut liki kaikkia maahanmuuton kiristyksiä’’
Tiistaina eduskunnan täysistunnossa vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo ja useat perussuomalaiset kansanedustajat ottivat kiivaasti yhteen. Keskustelu koski hallituksen esitystä, jolla kiristettäisiin pysyvien oleskelulupien ehtoja.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää