LEHTIKUVA
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. Eurokriisin aikoihin suomalaisten ostovoima oli hieman euroalueen keskimääräistä korkeampi. Espanjalaisten ostovoima oli 19 prosenttia, portugalilaisten 32 prosenttia ja kreikkalaisten 37 prosenttia suomalaisten ostovoimaa alhaisempi.
Kriisimaat ovat ottaneet merkittävästi suomalaisten ostovoimaa kiinni. Vuonna 2023 espanjalaisten ostovoima oli lähes suomalaisten tasolla. Portugalilaisten ja kreikkalaisten ostovoima on enää noin 20 prosenttia suomalaisten ostovoimaa pienempi. Kriisimaiden ostovoima on kasvanut nopeammin kuin euroalueella keskimäärin.
Miten on käynyt kriisimaiden julkisen talouden velalle? Kreikan velka oli 164 prosenttia bruttokansatuotteesta vuonna 2023. Kreikka ei ole onnistunut vähentämään velkaantumistaan. Espanja julkinen velka on noussut 90 prosentista 105 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugalin julkinen velka on laskenut 129 prosentista 98 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valitettavasti Suomen julkinen velka on kasvanut 57 prosentista 77 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Espanja, Kreikka ja Portugali ovat selvinneet Suomea paremmin Ukrainan sodan vaikutuksista. Venäjän kaupan loppuminen ja energiakriisi eivät ole vaikuttaneet niin paljon näihin maihin kuin Suomeen.
Mikä voisi olla tämän vertailun opetus? Talouskasvun aikaansaamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen kannattaa panostaa ennakolta ja hyvän sään aikaan. Rahoitusmarkkinoiden ja/tai euroalueen alijäämämenettelyn pakottamana sopeuttamistoimet ovat aina vaikeampia. Kriisimaat ovat kriisiajan jälkeen valinneet talouskasvun.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Viikon suosituimmat
Uuden edustusauton käyttöönsä juuri saanut Tampereen pormestari Ilmari Nurminen teetti äskettäin itsestään uudet edustuskuvat, joiden hintalappu nousee selkeästi tavanomaista korkeammalle. Nuoren pormestarin rahankäyttö herättää keskustelua, kun samaan aikaan Tampere kärvistelee talousahdingossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Presidentti Trump on luonut lapsille uuden osakesäästötilin, johon valtio lahjoittaa tuhat dollaria pesämunaksi jokaiselle Trumpin toisen kauden aikana syntyneelle Yhdysvaltain kansalaiselle. Monet sijoittajat ja suuryritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan Amerikan lasten tulevaisuutta. Myös rap-artisti Nicki Minaj aikoo lahjoittaa rahaa faniensa lasten Trump-tileille.
Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi talouden arviointineuvoston tänään julkistettua raporttia Economicumissa järjestetyssä seminaarissa. Purra painottaa voimakkaasti yhteiskunnan uudistamisen tarvetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
