LEHTIKUVA
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. Eurokriisin aikoihin suomalaisten ostovoima oli hieman euroalueen keskimääräistä korkeampi. Espanjalaisten ostovoima oli 19 prosenttia, portugalilaisten 32 prosenttia ja kreikkalaisten 37 prosenttia suomalaisten ostovoimaa alhaisempi.
Kriisimaat ovat ottaneet merkittävästi suomalaisten ostovoimaa kiinni. Vuonna 2023 espanjalaisten ostovoima oli lähes suomalaisten tasolla. Portugalilaisten ja kreikkalaisten ostovoima on enää noin 20 prosenttia suomalaisten ostovoimaa pienempi. Kriisimaiden ostovoima on kasvanut nopeammin kuin euroalueella keskimäärin.
Miten on käynyt kriisimaiden julkisen talouden velalle? Kreikan velka oli 164 prosenttia bruttokansatuotteesta vuonna 2023. Kreikka ei ole onnistunut vähentämään velkaantumistaan. Espanja julkinen velka on noussut 90 prosentista 105 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Portugalin julkinen velka on laskenut 129 prosentista 98 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valitettavasti Suomen julkinen velka on kasvanut 57 prosentista 77 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Espanja, Kreikka ja Portugali ovat selvinneet Suomea paremmin Ukrainan sodan vaikutuksista. Venäjän kaupan loppuminen ja energiakriisi eivät ole vaikuttaneet niin paljon näihin maihin kuin Suomeen.
Mikä voisi olla tämän vertailun opetus? Talouskasvun aikaansaamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen kannattaa panostaa ennakolta ja hyvän sään aikaan. Rahoitusmarkkinoiden ja/tai euroalueen alijäämämenettelyn pakottamana sopeuttamistoimet ovat aina vaikeampia. Kriisimaat ovat kriisiajan jälkeen valinneet talouskasvun.
Pasi Holm, VTT
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Viikon suosituimmat
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeriön valmistelleen pitkään uudistusta, joka helpottaa ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan. Edellinen hallitus vastusti hanketta, mutta Meri sanoo olevansa ylpeä nykyhallituksesta, joka vie uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
