

LEHTIKUVA
Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.
Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
– Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
– Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
– Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
– Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tieväylät tankkauspaikat liikennemäärät kevätriihi huoltotavoite huoltokustannukset siltarumpupolitiikka liikennejärjestelmäsuunnitelma tiestön kunto Ukrainan sota Venäjän hyökkäys hinnannousu Pohjois-Savo Väylävirasto latausinfrastruktuuri kaasuauto latauspisteet koronapandemia ylläpito teiden kunnossapito korjausvelka Itä-Suomi Ely-keskus liikennehankkeet syrjäseudut Jussi Wihonen kirjallinen kysymys Sähköautot liikennepolitiikka julkisen talouden suunnitelma Investoinnit tiestö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: ”Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: ”Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Saimaan kanavan suurremonttiin varatut väylärahat jäävät käyttämät – ”Rahat kuuluvat Itä-Suomeen”

Ari Koponen: Hallitus pitää tiestön huonossa kunnossa – ”Riski turvallisuudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset vaativat muutoksia valtion talousarvioon: Hallitus arvostaa ilmastonmuutoksen suomalaisten hyvinvoinnin edelle

Perussuomalaiset: Suomea pitää rakentaa, ei raunioittaa
Viikon suosituimmat

Hallitusta rasismista kouluttaneet paljastuivat itse rasisteiksi – Rostila: THL levittää syrjivää pseudotiedettä valkoisten etuoikeuksista
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.

Some ärähti THL:n huuruisesta sekoilusta – terveysviranomainen höpöttelee suomalaisuusmyytistä, väittää kotoutumista ”pakkoassimilaatioksi” – THL:n sivusto pursuilee kovan linjan woketusta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.

Zalandon hijab-kampanja suututtaa islamistista hallintoa paenneita naisia: ”Siskoni menettivät henkensä tämän typerän hijabin takia”
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.

Antikainen: Rikollisjoukko ei määrää Suomen puolustuksesta – ”Töhrykampanja ei muuta Suomen turvallisuuspolitiikkaa”
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.

Thunbergin purjehdusseurueen taustat: Yksi osallistui Hizbollahin johtajan hautajaisiin, vasemmistomeppi syytti Hamasin kidnappaaman vauvan kuolemasta Israelia
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.

Ari Koponen raivostui liikemiehen koulutusbisnekselle: ”Vesterbacka sumuttaa aasialaisia opiskelijoita ja hyväksikäyttää suomalaista koulutusjärjestelmää”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.

Woken jo hiipuessa Väestöliitto lanseeraa kampanjan, joka syyttää DEI:stä irtisanoutuvia yrityksiä tasa-arvon takinkääntäjiksi
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.

Wille Rydman: Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa – ”Ole mies, älä henkilö”
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.

Salafistit puhaltavat pontta islamisaatioon pystyttämällä pikavauhtia pyhättöjä – ”Kyseessä on valtava hanke”
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää