

Wille Rydman kertoo kohukirjassaan, että välit kokoomukseen olivat hiertäneet jo pitkään – tukkanuottasilla Raija Toiviaisen, EU-tukipaketin ja Kirsi Pihan vuoksi
Kansanedustaja Wille Rydman (ps.) on julkaissut kirjan ”Salaisuus jota ei ollut”. Rydman nostaa kirjassaan nostaa esiin monia asiakysymyksiä, joissa hän ajautui ristiriitoihin kokoomuksen kanssa. Tällaisia olivat muun muassa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen käynnistämä Juha Mäenpää -ajojahti, EU-velkapaketti sekä Kirsi Pihan vähemmän menestyksekäs pormestarikisa.
– Kokoomuksen ja minun välilläni on ollut jonkinlaista kitkaa jo 15 vuotta, tapauksia on lukemattomia. Tässä kirjassa nostin esiin tapauksia vain vuosilta 2020–2022, Rydman kertoo.
Kirjassa oman lukunsa saa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka halusi PS-kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli eduskuntasalissa pidetty puhe, jossa Mäenpään tulkittiin rinnastaneen turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
Valtakunnansyyttäjä olisi syytteeseen nostamiseksi tarvinnut taakseen vähintään viiden kuudesosan kansanedustajista. Moni kokoomuslainen, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon tavoin, antoi julkisuudessa tukea valtakunnansyyttäjälle. Samaan aikaan perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman asettui voimakkaasti sen kannalle, ettei syyttämislupaa annettaisi.
– Mäenpään tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun uhmasin kokoomusjohdon tahtoa tavalla, jota anteeksipyytelemättömässä periaatteellisuudessaan oli pidettävä kokoomuslaisittain poikkeuksellisena, kirjoittaa Rydman kirjassaan.
– Moni olisi varmasti ollut tyytyväinen, jos jostain olisi löytynyt jokin syy, jonka verukkeella minut olisi saanut siivottua pois sotkemasta kokoomusjohdon suunnitelmia.
Mäenpää välttyi syytteeltä. Tapauksesta ei äänestyksen jälkeen käyty enää minkäänlaista keskustelua kokoomuksessa.
– Epäilemättä tuostakin tapauksesta jäi silti monen kokoomuksen johtohenkilön hampaankoloon yhtä ja toista, Rydman toteaa jälkeenpäin.
EU-velkapaketin vastustajana kokoomuksessa
Entä mitä tapahtui 750 miljoonan euron EU-elvytyspaketin kulisseissa vuonna 2020? Paketti oli kuin unelma yhteisvelkaa kannattaville ja liittovaltiosta unelmoiville. Perustuslakivaliokunnassa Rydman otti tiukan kannan elvytyspakettiin.
Hän kirjoittaa kirjassaan: ”Ytimeltään kyse oli siitä, että hallitus on valtiosääntömme mukaan sidottu Suomen perustuslakiin myös EU-sääntelyn valmistelussa. Valtiosääntömme ensisijainen tulkitsija Suomessa puolestaan on eduskunnan perustuslakivaliokunta.”
Kyse oli Rydmanin mukaan kansallisen budjettivallan turvaamisesta ja yhteisen velan vastustamisesta. Velkapaketin kaataminen ei onnistunut, vaikka Rydman parhaansa tekikin. Hän kertoo tehneensä itseään säästämättä töitä sen eteen, minkä näki oikeaksi.
– Jollen olisi laittanut itseäni täydellisesti peliin paketin kaatamiseksi, läheskään yhtä moni kokoomuslainen tuskin olisi päätynyt äänestämään pakettia vastaan, Rydman kertoo jälkeenpäin.
Eduskunnan äänestäessä asiassa kokoomuslaisista 26 äänesti paketin puolesta, kymmenen vastaan ja kaksi tyhjää. Wille Rydman oli se katalyytti, joka sai kokoomuksen eduskuntaryhmässä liikettä aikaan.
Liikettä, jollaisesta moni kokoomusjohdossa olisi mielellään tehnyt lopun, jos se vain jotenkin olisi tullut mahdolliseksi.
Uutuuskirjassa käydään läpi myös Helsingin pormestarikisan vaiheita Kirsi Pihan kanssa. Rydman kertoo myös yleisestä tyytymättömyydestään puolueen puheenjohtajaan Petteri Orpoon.
Kokoomus siivosi Rydmanin riveistään hesarikohun varjolla
Luonnollisesti kirjassa käsitellään Rydmanin näkökulmaa Helsingin Sanomien skandaalinkäryisen lehtijutun taustoista. Kyseisessä artikkelissa esitettiin väitteitä Rydmanin käytöksestä nuoria naisia kohtaan. Lehtijutun julkaisun jälkeen ei kokoomuksessa aikailtu käyttää kohua häikäilemättä Rydmania vastaan.
– Se oli epäilemättä tuhannen taalan paikka monelle sellaiselle kokoomuslaiselle, joiden intresseissä oli jo pitkään ollut päästä eroon hankalasta ja painostukseen taipumattomasta henkilöstä, Rydman sanoo.
Poliisi epäilee Helsingin Sanomia muun muassa törkeästä kunnianloukkauksesta ja on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.
Wille Rydman keskustelee tiistain Mediaillassa tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa:
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











