LEHTIKUVA
Yle perusteli keväällä Euroviisujen etätuotantoa säästösyillä. Kesällä yhtiö kuitenkin lähetti henkilöstöä Yhdysvaltoihin jalkapallon MM-kisoihin ja selosti finaalin paikan päältä. Yle ei kerro, mitä kisaprojekti kokonaisuudessaan maksoi.
Yle kertoi miesten jalkapallon MM-kisojen tavoittaneen miljoonayleisön. Tiedotteen mukaan MM-finaali tavoitti kaikkiaan 2,1 miljoonaa katsojaa. Keskimäärin finaalia seurasi 1,5 miljoonaa suomalaista koko ottelulähetyksen ajan.
Vertailun vuoksi Yle perusteli keväällä Euroviisujen etätuotantoa säästösyillä. Finnpanelin mukaan Euroviisujen finaalia seurasi TV1:llä keskimäärin 1,8 miljoonaa suomalaista. Viisulähetys tavoitti illan aikana yhteensä yli 2,6 miljoonaa katsojaa.
Euroviisuissa oli lisäksi suomalaisedustus, ja Suomea pidettiin ennen kilpailua yhtenä ennakkosuosikeista.
Ylen urheilu- ja tapahtumasisältöjen päätoimittaja Joose Palosen mukaan Yle toteutti jalkapallon MM-kisat pääosin etätuotantona Pasilasta. Ylen näyttämistä 52 ottelusta vain kisojen loppuottelu selostettiin paikan päältä Yhdysvalloista.
Finaalia varten Yhdysvaltoihin matkusti kolmen hengen tiimi, joka teki kolmen päivän ajan ennakkosisältöjä eri lähetyksiin, muun muassa Urheiluruutuun. Lisäksi tiimi välitti tunnelmia ennen ottelua ja selosti finaalin paikan päältä.
– Heidän työnsä ansiosta suomalaiset pääsivät maailman seuratuimman urheilutapahtuman tunnelmaan tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista ilman läsnäoloa.
Kisojen avausviikoilla Yhdysvalloissa työskenteli lisäksi kolmen hengen kuvausryhmä, joka välitti tapahtumasta tunnelmia Suomeen. Palosen mukaan jalkapallon MM-kisat ovat tapahtuma, jonka tunnelmaan ja ilmiöihin on mahdotonta päästä täysin kiinni ilman läsnäoloa.
Yle ei tiedusteluista huolimatta kerro kisaprojektin kokonaiskustannuksia eikä tuotannon tai esitysoikeuksien euromääräisiä kustannuksia.
Yhtiö ei myöskään avaa matkustamiseen, majoitukseen tai muihin yksittäisiin kulueriin liittyviä tietoja vedoten sopimuksellisiin salassapitovelvoitteisiin sekä kilpailullisiin syihin.
Palonen toteaa, että yhtiö ei voi sopimuksellisista ja kilpailullisista syistä julkistaa MM-kisojen esitysoikeuksien eikä tuotannon hintaa.
– Sopimuksiin kirjatut molempia osapuolia velvoittavat salassapitovelvoitteet estävät avaamasta asiaa tarkemmin.
– Tarkemmat tuotantoon liittyvät teknis-toiminnalliset kustannukset puolestaan ovat tv-yhtiöiden välisiä kilpailukeinoja ja siten niin Ylen oman kilpailukyvyn kuin kilpailuoikeudenkin näkökulmasta salassapidettäviä.
Palosen mukaan Ylen paikan päällä ollut panostus oli muita pohjoismaisia televisioyhtiöitä pienempi.
– Vain kahden ryhmän lähettäminen visiitille on eurooppalaisessa katsannossa hyvin maltillista näin suuressa tapahtumassa, johon jokainen isompi mediatalo lähettää toimittajia raportoimaan kisoista.
Ylen mukaan myös jalkapallon MM-kisat toteutettiin säästöohjelman aikana aiempaa pienemmällä panostuksella. Palosen mukaan säästöohjelma vaikutti sekä Euroviisujen että jalkapallon MM-kisojen tuotantoihin aiempiin vuosiin verrattuna.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Yleisradion politisoitunut ”faktantarkistus” ei kaadu siihen, mitä Yle tarkistuksissaan löytää, vaan siihen, mitä se etukäteen päättää olla etsimättä. Sama kaava näkyy useimmissa tapauksissa, kun Yle ryhtyy tarkistamaan faktoja: hakukriteerit on rajattu kapeaksi ja konteksti on sangen valikoiva.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste esittelee poliittisia tavoitteitaan Ylen laajassa artikkelissa, keppihevosena köyhien ihmisten asemaa käyttäen. Aiempien vuosien epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kytkennän asiaan Soste sivuuttaa täysin. Valtiovarainministeri Riikka Purra Purra luonnehtii järjestörakennetta mädäksi ja korruptatiiviseksi, jossa toimitaan veronmaksajien rahoilla kuin vasemmistopuolueissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila paljastaa "Asian oikea laita" -podcastissaan toimittajaopiskelijoiden odotettuakin jykemmän vasemmistovinouman. Tuore tutkimus kertoo, että jopa 78 prosenttia tulevista toimittajista äänestäisi vihervasemmistoa, heistä yli puolet vasemmistoliittoa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Britanniassa yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja ja uutispäätoimittaja saivat lähteä, kun yhtiö jäi kiinni videoiden manipuloinnista ja tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Suomessa porsastelu kansalaisten verorahoilla jatkuu ja taas ollaan menossa metsään. Olisiko ryhtiliike tarpeen täälläkin?
Suomessa asuvat vieraskieliset luottavat Ylen uutisointiin ja luottamus on ilmeisen molemminpuolista. Kansalaisista jopa 40 prosenttia pitää Ylen uutistajontaa vasemmalle kallistuvana ja toisaalta vasemmisto on vieraskielisten ylivoimainen valinta äänestyskopissa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
