Yleisradion rahoitusta vaaditaan leikkuriin Ruotsissa – tasapuolisuus ei ole toteutunut

SVT:n lihavat vuodet saattavat pian olla ohitse, sillä oppositio on laajasti tyytymätön Ruotsin yleisradioyhtiön rönsyilevään toimintaan. Jotenkin tutulta tuntuvat väitteet ja selvityksetkin siitä, että yhtiössä kaapin paikan ja uutisoinnin suunnan määrää paikallinen punaliberaali kupla.

Yleisradion uutisaamussa haastateltiin viimeisen 30 viikon aikana 90 eri panelistia. Heistä 73 voidaan luokitella vasemmistolaisen, sosialidemokraattisen tai liberaalin maailmankatsomuksen omaavaksi henkilöksi. Ruotsidemokraattien edustajaa kuultiin kolme kertaa. Se tarkoittaa kolmen prosentin edustusta poliittiselta voimalta, jonka gallupkannatus on viimeisimmän mittauksen mukaan 22,9 prosenttia.

Tasapuolisuus ja totuus ohjeeksi

Maltillinen kokoomus, opposition toiseksi suosituin puolue ruotsidemokraattien jälkeen päätti lauantaina puoluetapaamisessaan asettaa työryhmän selvittämään julkisen palvelun toimintaa ja rahoittamista. Evääkseen työryhmä saa ohjeet siitä, että yleisradion rahoitusta on leikattava ja ohjelmatuotannon rönsyilyä on kavennettava. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tasapuolisuuteen ja tosiasioihin, sanktioiden uhalla. Samaan syssyyn selvitetään mahdollisuudet ainakin osin mainosrahoitteiseen yleisradiotoimintaan.

Kristillisdemokraatit ovat pompanneet pystyyn samassa yhteydessä ja vaativat, että ”rimpsuista ja rampsuista” on ohjelmatoiminnassa luovuttava ja keskityttävä ydintoimintoihin. Viihde ei ole julkisen palvelun ydintoimintaa kristillisdemokraattien mielestä. Maailman huvitukset tunkeutuvat kansalaisten kännyköihin ja appeihin yhä pontevammin ja Ruotsin yleisradioyhtiön olisi otettava tämä huomioon omassa ohjelmatarjonnassaan.

Toimittajat tuohtuneita

SVT:n journalistit ovat tietysti pahoittaneet mielensä moisista leikkauspuheista. Toimittajien yhdistyksen edustaja huomauttaa, että ”oikea kertomus Ruotsista on sekä kapea, että leveä ja se sisältää sekä faktaa, että fiktiota”. Samaan hengenvetoon muistutetaan, että vaikkapa kiinalainen omistaja tuskin olisi samaa mieltä julkisen palvelun yhtiön tehtävästä.