Ylen presidenttitentissä Stubbilta ja Haavistolta löysää maahanmuuttopuhetta, Urpilainen vaati globaalia vastuunkantoa – Halla-aho: ”Ihmisten vastaanottaminen ei ratkaise ongelmia”

Suomi on sulkenut kaikki rajanylityspisteet itärajalla vastauksena Venäjän viimeaikaiseen hybriditoimintaan, eikä rajavyöhykkeellä voi tällä hetkellä myöskään jättää turvapaikkahakemuksia. Ylen järjestämässä presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho huomautti, että Suomen ei olekaan syytä poistaa itseltään mitään työkaluja reagoidakseen Venäjän toimintaan. Europarlamentissa aikoinaan vaikuttanut Halla-aho myös moitti EU:n uutta maahanmuuttolakien uudistuspakettia, joka ei tarjoa riittäviä ratkaisuja.

Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon mukaan itärajan sulkeminen kaikelta liikenteeltä tarkoituksena estää turvapaikanhakijoiksi tekeytyvien tulijoiden saapuminen Suomeen on kuitenkin sangen raskas toimi vastauksena Venäjän hybriditoimintaan.

Halla-ahon mukaan Suomessa olisi syytä tarkistaa kansallista lainsäädäntöä sekä olemassa olevan lainsäädännön tulkintaa. Halla-aho katsoo, että itäraja voitaisiin muuten pitää auki, mutta turvapaikanhakua pitäisi kuitenkin voida tehokkaasti rajoittaa.

– Tällä hetkellä tulkinta kansainvälisistä laeista ja EU-laista on se, että edes tässä tilanteessa me emme voisi evätä maahanpääsyä turvapaikanhakijoilta ja kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia. Kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi Puola ja Viro – jotka ovat saman kansainvälisen lain piirissä – pystyvät toimimaan näin, Halla-aho sanoi eilen Ylen järjestämässä presidenttiehdokkaiden vaalikeskustelussa.

– Eivät nämä ihmiset kärsi mitään hätää Venäjällä, eivätkä he ole pakolaisia kansainvälisten sopimusten tarkoittamassa merkityksessä. He vain käyttävät turvapaikanhakua keinona päästä sisään maahan. Järjestelmää siis käytetään hyväksi, ja siihen olisi pystyttävä reagoimaan tilanteen edellyttämällä tavalla, eli pitäisi käännyttää tulijat takaisin rajalla.

Taakanjako EU-maiden välillä ei toimi

Euroopan unionissa hyväksyttiin äskettäin maahanmuuttolakien uudistuspaketti, jonka tarkoituksena on sekä ratkaista siirtolaisongelmaa että hillitä Eurooppaan kohdistuvaa kohdistuvaa siirtolaispainetta. Pyrkimyksenä on samalla nopeuttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännyttämistä.

EU-maahanmuuttopaketti sisältää mekanismin taakanjaosta EU-maiden välillä. Halla-aho kuitenkin huomautti, että taakanjako jäsenmaasta toiseen ei tosiasiassa toimi, koska Eurooppaan tulijat nirsoilevat siinä, mihin EU-maahan he haluavat mennä.

– Vaikka heidät sijoitettaisiin johonkin maahan, he poistuvat sieltä omatoimisesti heti kun voivat niihin maihin, jotka ovat heidän todellisia kohteitaan, kuten Saksa, Ruotsi ja myös Suomi. Tästä syystä mikään taakanjakomekanismi ei tule onnistumaan EU:ssa, Halla-aho sanoi, ja mainitsi keskeiseksi ongelmaksi sen, että kielteisten oleskelulupapäätöksen saaneiden poistaminen EU-alueelta on edelleen hankalaa.

Ylen presidenttitentissä kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto olivat selvästi eri linjoilla.

Haavisto alkoi puhua köyhyydestä ja ilmastonmuutoksesta ja sanoi näkevänsä EU:n toimet ”tehottomina”.

– Ihmiset jättävät kotinsa ihmisoikeusloukkauksien vuoksi, köyhyyden vuoksi tai ympäristön muutosten vuoksi. Välimeren yli tulijoiden joukossa on näitä ihmisiä, Haavisto moraalipauhasi.

Turvapaikkajärjestelmää käytetään väärin

Stubbin mukaan EU:n maahanmuuttopaketti on hyvä kokonaisuus muun muassa tasa-arvomekanismin vuoksi.

– Jos me olisimme italialaisia ja katsoisimme pakolaistulvaa, miten me reagoisimme siihen. Nyt on otettu askel oikeaan suuntaan, Stubb sanoi ja mainitsi olevansa samaa mieltä vihreiden Haaviston kanssa siitä, että kyse on ”juurisyistä”.

– Ei ihminen lähde kotimaastaan ”tosta vaan” vaan pakonomaisesti, jolloin meidän on puututtava juurisyihin. Afrikan väestömäärä kasvaa tällä vuosisdadalla neljään miljardiin, Stubb lausui.

Kd:n presidenttiehdokas Sari Essayah toi Halla-ahon jälkeen mukaan keskusteluun realismia. Essayah huomautti, että turvapaikkamekanismia ei ole luotu väyläksi paremman elintason hakemiseen maasta toiseen tai mantereelta toiseen.

– Ongelmana on nyt se, että turvapaikkamekanismin kautta haetaan parempaa elämää ja työpaikkoja, vaikka järjestelmää ei ole siihen luotu käytettäväksi, vaan niiden ihmisten hyväksi, jotka oikeasti pakenevat sotaa ja vainoa. Yleinen maahanmuuttokeskustelu nyt sekoitetaan turvapaikan hakemiseen, Essayah moitti Haavistoa ja Stubbia.

Suomella ei ole kykyä ratkaista Afrikan juurisyitä

Sdp:n presidenttiehdokas, EU:n Afrikka-komissaari Jutta Urpilainen pitää EU:n maahanmuuttopakettia ”historiallisena ratkaisuna”.

Urpilaisen mukaan EU:n sisällä pitää paitsi harjoittaa tulijoiden taakanjakoa, myös puuttua ”juurisyihin”, kuten parantaa elinolosuhteita Afrikassa.

– Haluaisin että kantaisimme enemmän vastuuta globaalista etelästä, erityisesti Afrikasta, missä on paljon nuoria ja alhainen elintaso, Urpilainen sanoi.

Halla-aho sanoi pitävänsä juurisyihin puuttumista populismina ja toi jälleen keskusteluun realismia.

– Juurisyiden mittaluokka on sellainen, että me emme niitä pysty ratkaisemaan. Afrikassa väkeä liikuttaa väestön kasvu, joka samalla ylläpitää köyhyyttä ja yhteiskuntien ongelmia.

– Jos Afrikan väkiluku kasvaa vuosittain 20 miljoonalla ja pelkästään miljoona tulijaa riittää saamaan Euroopan sekaisin poliittisesti, kaikki kyllä näkevät, että ihmisten vastaanottaminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Sekään ei auta, että luotaisiin uusia laillisia tapoja saapua Eurooppaan, esimerkiksi töiden kautta, koska ei täällä ole sellaisia sisäänheittotyöaloja, jotka työllistäisivät ihmisiä, joilta puuttuvat täällä tarvittavat valmiudet, Halla-aho sanoi.

Kehitysapu ei ole valtion ydintehtävä

Halla-aho huomautti myös, että kansallisesti kehitysapumenoista leikkaaminen tässä taloustilanteessa on perusteltua, koska kyse ei ole valtion ydintoiminnasta, verrattuna esimerkiksi turvallisuusmenoihin, jotka ovat osa valtion keskeisiä tehtäviä.

– Jos jostain on leikattava, sitten on leikattava vähemmän tärkeistä menoista. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että rahaa voidaan käyttää kustannustehokkaammin. Ennen kaikkea me (perussuomalaiset) kannatamme sitä, että se raha, jota nyt käytetään tänne tulleiden sosiaaliturvamenoihin käytettäisiin siellä, missä suurin osa maailman pakolaisista joka tapauksessa jo on, eli pakolaisleireillä.