

Harvard/Wikipedia
Yliopistojen suurlahjoittajat uhkaavat vetää tukensa palestiinalaisaktivismin myötäilyn vuoksi: ”Harvard epäonnistunut tuomitsemaan syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen”
Amerikkalaisten huippuyliopistojen vakituiset suurlahjoittajat uhkaavat lakkauttaa tukensa yliopistoille. Harvardin ja Pennsylvanian yliopistojen johtoa syytetään kyvyttömyydestä tuomita Hamasin ”barbaarimaisia” terrori-iskuja Israelin siviiliväestöä vastaan. Lisäksi lahjoittajat ovat pettyneet yliopistojen hampaattomuuteen puuttua juutalaisvihamieliseen aktivismiin ja ilmapiiriin kampuksilla. Koulutusrahoituksen asiantuntijoiden mukaan lahjoittajien kaikkoaminen voisi näkyä monin eri tavoin yliopistojen toiminnassa. Yhdysvalloissa lahjoituksilla on ollut suuri ja kasvava rooli yliopistorahoituksessa. Tätä nykyä ne tuovat tuntuvan osan koulutusinstituutioiden tulovirrasta.
Vasemmalle kallistuva amerikkalainen CNN uutisoi, että vaikutusvaltaiset, säännöllisesti Harvardin ja Pennsylvanian yliopistoille lahjoittavat tahot kertovat vetävänsä tukensa pois vastavetona viimeaikaisille tapahtumille. Lahjoittajat protestoivat erityisesti yliopistojen sallivaa suhtautumista Israelin vastaiseen aktivismiin ja kampuksilla esiintyvään antisemitismiin.
Suurten lahjoittajien vetäytyminen ei vielä lyhyellä aikavälillä vaaranna vauraiden yliopistojen toimintaa. Pitkällä aikavälillä rahahanojen kiristyminen voi kuitenkin heikentää Amerikan arvovaltaisimpia yliopistoinstituutioita. Näin arvioi Lee Gardner, joka on erikoistunut korkeakoulujen rahoituskysymyksiin.
Pennsylvanian yliopiston entisenä apulaisdekaanina toiminut Sara Harberson pelkää, että suuret lahjoittajat saattavat vetää perässään pois lukuisia pienempiäkin lahjoittajia ja heikentää yliopistojen suhteita entisiin opiskelijoihinsa yhteiskunnan avainpaikoilla. Hänen mukaansa lahjoitusten tyrehtyminen voi myös lisätä painetta lukukausimaksujen nostoon sekä vaikuttaa yliopistojen hallitusjäsenten valintaan.
Pienemmät yksityiset ja osavaltioiden kärkiyliopistot ovat vielä suuremmassa vaarassa, mikäli lahjoittajien tyytymättömyys yliopistoihin kasvaa.
Lahjoittajat ovat avainasemassa amerikkalaisyliopistoissa
Hyväntekeväisyys ja lahjoitukset yliopistoille ovat erityisen suuressa roolissa amerikkalaisessa yliopistomaailmassa. Viime vuosina se on ollut kasvava trendi. Yliopistot ovat Yhdysvaltojen toisiksi suurin lahjoitusten kohde heti uskonnollisten yhteisöjen jälkeen. Vuosina 2000-2012 amerikkalaiset korkeakoulut saivat eniten yli miljoonan dollarin kertalahjoituksia.
Tyypillisesti lahjoituksia osoitetaan ennalta määriteltyihin käyttötarkoituksiin kuten uusiin tiloihin, teknologiaan, tutkimushankkeisiin, liikuntaan sekä stipendeihin. Lahjoittajasuhteiden hoitamisesta on tullut yksi yliopistojen merkittävistä hallintotehtävistä.
Jopa Harvardin yliopistossa lahjoitukset edustavat suurinta yksittäistä tulonlähdettä. Viime vuonna lahjoituksilla kerättiin 45% koko 5,8 miljardin dollarin vuosittaisista tulonlähteistä. Lahjoitusten tuoma rahavirta kattoi 9% koko yliopiston vuosibudjetista.
Taustalla pitkään kyteneitä erimielisyyksiä
Suuret amerikkalaiset lahjoittajat ovat Israelin ja juutalaisten puolella. He ovat tyytymättömiä tapaan, jolla yliopistot ovat reagoineet Hamasin hyökkäyksiin Israelia vastaan sekä Israelin vastaiseen agitointiin opiskelijatoiminnassa sekä professoreiden taholta.
Yksi tukensa lakkauttavista lahjoittajista on entisen miljardööri Leslie Wexnerin ja hänen vaimonsa Abigailin perustama hyväntekeväisyysjärjestö Wexner Foundation.
”Olemme äimistyneitä ja pidämme kuvottavana, miten Harvardin johto on epäonnistunut tuomitsemaan yksimielisesti Israelin syyttömien siviilien barbaarisen murhaamisen.”, säätiö tiedotti.
Hamasin hyökättyä Israeliin lokakuun alussa useat Harvardin opiskelijajärjestöt julkaisivat yhteisen myllykirjeen, jossa he syyttivät yksinomaan Israelia. Vasta myöhemmin opiskelijajärjestöjen edustaja lisäsi tuomitsevansa kaikkiin siviileihin kohdistetut iskut.
Julkilausuma synnytti kohun, jonka myötä osa opiskelijajärjestöistä perääntyi. Harvardin johdolla kesti kolme päivää reagoida tilanteeseen. Lopulta rehtori Claudine Gay tuomitsi Hamasin terrorin ja julisti, että opiskelijajärjestöt eivät edusta yliopistoinstituutiota.
Pennsylvanian yliopiston kohdalla puolestaan entinen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Jon Huntsman syytti yliopistoa passiivisuudesta ja veti sukunsa rahoituksen yliopistolta. Miljardööri ja pääomasijoittaja Marc Rowan vaati yliopiston johdon eroa ja yllytti muita lahjoittajia vetäytymään. Miljardööri Ronald Lauder uhkasi vetää tukensa yliopistolta, mikäli se ei puutu tosissaan ryöpsähtäneeseen antisemitismiin.
Lahjoittajat osoittivat myös tyytymättömyyttään Palestiina-teemaisista kirjallisuusfestivaaleista, joita järjestettiin yliopiston kampuksella. Tapahtuman järjestäjät kiistivät antisemitisminsä, vaikka palestiinalaisten vastarintataistelu oli siellä kantavia teemoja.
Pennsylvanian yliopiston johtajat julistivat tuomitsevansa antisemitismin, mutta eivät ottaneet kantaa festivaaleihin. Julkilausuman mukaan yliopisto sallisi kampuksellaan myös sisältöjä, jotka eivät ole sovitettavissa instituutionsa arvoihin. Tämä nähtiin vaikenemisena ja aiheen kiertelynä.
Myöhemmin yliopiston rehtori Liz Magill tunnusti, ettei yliopiston suhtautuminen Palestiina-festivaaleihin ollut asianmukainen.
”Vaikka astuimme esiin, meidän olisi pitänyt reagoida tilanteeseen nopeammin, korostaa omaa linjaamme entistä voimakkaammin ja edustaa yliopiston yhteisöä”, Magill kommentoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


YK:n yleiskokous ei tuominnut selkeästi Hamasin terrori-iskua – Tšekin puolustusministeri puhui YK-erosta

Tynkkynen: Emme voi tukea lausumia, jotka eivät tuomitse sanallakaan Hamasin terroritekoja

Hamasin pääkomentokeskus sijaitsee Gazan suurimmassa keskussairaalassa – tuhannet potilaat ihmiskilpinä

Husu Hussein tempaisi taas ”yksityishenkilönä” – juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja syytti kirjoitusta antisemitistiseksi

Yliopistokohu paisuu: Pennsylvanian yliopiston rehtori erosi, Harvardin rehtoria epäillään väitöskirjan plagioinnista ja miljardivahinkojen aiheuttamisesta

Harvard valitsi rehtorikseen identiteettipoliittisen aktivistin, joka vähät välitti koulun oppilaisiin kohdistuvasta antisemitismistä – huonostihan siinä sitten kävi
Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.















