Maakuntien mahtipuolue keskusta on tällä kertaa toistaiseksi perussuomalaisia reilusti jäljessä kuntavaaliehdokkaiden määrässä. Yle kertoi pari viikkoa sitten, että keskustalla on kasassa 1 800 ja perussuomalaisilla jo 2 300 ehdokasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maanantaina politiikan toimittajien tilaisuudessa, että koska hän on loppukesästä saakka kiertänyt maakunnissa tapaamassa ihmisiä, hän on saanut hyvän käsityksen siitä, mistä asioista kansa haluaa keskustella.

– Monet ovat huolissaan julkisesta taloudesta hyvin laajalla tasolla, ei yksistään kuntien tasolla. Ihmiset ymmärtävät, että kuntien talous riippuu täysin samoista tekijöistä kuin valtion talous. Kunta voi saada varoja palvelujen järjestämiseen vain verottamalla tai valtiolta kanavoituina tulonsiirtoina. Kumpikin rahoituslähde on sidoksissa siihen, onko Suomessa tuottavaa työtä, joka tuottaa verotuloja sekä kunnille että valtiolle.

Kuntavaalit ovat jo ensi keväänä. Halla-aho muistutti, että kuntavaaleilla on myös erittäin suuri psykologinen ja yleispoliittinen merkitys.

– Tuloksia odotetaan jännittyneinä eduskunnassa, hallituksessa ja puoluetoimistoilla.

Keskustan menestys ei ole kirkossa kuulutettu

Keskusta on perinteisesti ollut vahva kuntapuolue. Vuoden 2017 kuntavaaleissa keskusta sai läpi kaikkiaan 2 824 valtuutettua. Nyt keskustan kannatus on kuitenkin jämähtänyt kymmenen prosentin tuntumaan, joten vastaava menestys ei ole itsestään selvää.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi kuitenkin rohkeasti, että keskusta tavoittelee samaa tulosta kuin viimeksikin.

– Sinne on matkaa, ja ehdokasasettelu ratkaisee.

Halla-aho toppuutteli Saarikon intoa.

– Tulkintani mukaan keskusta laskee saavansa pelkällä historian työntöavulla kuntavaaleista sellaisen tuloksen, jonka se voi selittää itselleen torjuntavoitoksi, jonka avulla voi kitkuttaa kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Tämän takia me (perussuomalaiset) pidämme tärkeänä, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin kuin vain oman kunnan kysymyksiin, Halla-aho sanoi.

Kuntien itsehallinto näennäistä

Saarikko ei täysin hyväksynyt Halla-ahon kritiikkiä.

– Olisi kohtuullista odottaa vastauksia siihen, ovatko keskustalaiset toimineet kunnissa väärin, jos mielestäsi tärkein tavoite on nujertaa keskusta suomalaisessa kuntapolitiikassa. Mitä te tekisitte kunnissa toisin? Saarikko kysyi Halla-aholta.

Saarikko sanoi, että kuntavaaleissa ratkaistaan muun muassa lääkäripalveluja, päivähoitojärjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia koskevat kysymykset.

– Niistä näissä vaaleissa on nyt kysymys, Saarikko haastoi.

Halla-aho muistutti, että vaikka kunnilla on itsehallinto, kunnat joutuvat toteuttamaan lainsäädännöllisiä tehtäviä.

– Tehtävien järjestämiseen kunnilla ei tyypillisesti ole riittävästi rahaa, jolloin kunnanvaltuustoissa joudutaan pohtimaan leikkauskohteita, jotta rahat saadaan riittämään. Tilannettahan ei helpota se, että kuntien tehtäviä lisätään. Kuntatalous oli kuralla jo ennen koronaa, Halla-aho sanoi.

Turha politikoida elinvoimasta, jos valtio nakertaa

Saarikko kysyi, mikä olisi perussuomalaisten vaihtoehto kuntakentälle. Halla-aho vastasi, että Suomessa on yli 300 kuntaa ja ne ovat erilaisia keskenään.

– Kuntien rahoituspohja ja väestörakenne ovat aivan erilaisia. Tämän vuoksi yksikään puolue ei pysty laatimaan kovin yksityiskohtaista, pelkästään kunnan kompetenssissa oleviin asioihin kajoavaa kuntavaaliohjelmaa. Yleensä kuntavaaliohjelmissa puhutaan latteasti ja ympäripyöreästi elinvoimasta ja turvallisesta arjesta. Nähdäkseni tällainen on vain turhaa sanahelinää, jos samaan aikaan tehdään valtakunnan tasolla politiikkaa, joka nakertaa sitä elinvoimaa, Halla-aho sanoi.

Saarikko myönsi, että valtio velkaantuu ensi vuonna siksi, että kuntien taakkaa otetaan valtion harteille.

Työn ja yrittämisen verotus alas

Halla-aho muistutti, että maaseutupaikkakunnilla talous lepää usein suurten yksittäisten työnantajien varassa, joiden ympärille rakentuu palveluyrityksiä ja muuta.

Hän totesi, että valtio voi omilla toimillaan myös avittaa kuntia luomaan edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle.

– Silloin puhutaan verotuksesta. Työn ja yrittämisen verotusta pitää laskea. Kuljetus- ja polttoainekustannukset täytyy pitää kohtuullisina.

Halla-aho korosti, että tavallisten ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia pitää saada alas.

– Tämä on tärkeää paitsi siksi, että ihmisillä olisi varaa asua myös suurten kaupunkien ulkopuolella, myös siksi, että ihmisille pitää jäädä enemmän käteen omista tuloistaan.

SUOMEN UUTISET