LEHTIKUVA
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Pekka Aittakummun mukaan pieni- ja keskituloisiin painottuva tuloverotuksen keventäminen ja verotuksen lapsivähennyksen tuplaaminen ovat tärkeitä perhemyönteisyyttä vahvistavia päätöksiä.
– Kun palkasta tulee isompi siivu pankkitilille, se tarkoittaa lisää rahaa lasten harrastuksiin, ruokaan ja perheen yhteiseen aikaan. Verotuksen lapsivähennys on käytännöllinen tapa tukea perheitä, erityisesti niitä, joilla on useampi lapsi. Se myös kannustaa perheen perustamiseen.
Aittakumpu sanoo, että Suomi on hieno maa, mutta syntyvyyden lasku historiallisen matalalle on ongelma, jota pitää koettaa korjata.
– Moni nuori pohtii, onko varaa perustaa perhettä. Väestö ikääntyy, ja tarvitsemme elinvoimaisia perheitä pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Aittakumpu tähdentää, että lapset ovat niitä, jotka tulevaisuudessa viljelevät maata ja toimivat hoitajina, poliiseina, opettajina, autonkuljettajina, sähköasentajina sekä lääkäreinä.
– Yhteiskunnassamme on valitettavan laajasti unohdettu, että lapsi on kansantaloudellisesti kannattava sijoitus. Perheiden hyvinvointi ei kuitenkaan ole vain taloudellinen kysymys – se on ennen kaikkea arvokysymys.
Verotuksen lapsivähennys tuli käyttöön tämän vuoden alusta. Korotuksessa ei ole lasten lukumäärään perustuvaa enimmäismäärää. Jos henkilö on lapsen ainoa huoltaja eikä häneen sovelleta tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, myönnetään korotus kaksinkertaisena.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.
Kansanedustaja Joakim Vigelius antaa täyden tukensa hallituksen puoliväliriihessä tehdyille päätöksille, jotka keventävät työn verotusta yli miljardilla eurolla ja karsivat määrätietoisesti epäolennaisia menoja.
Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.
Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
