

PS ARKISTO
Antikainen ei lämpene ehdotukselle joukkoliikenneyhteyksien lakkauttamisesta: ”Onko hallituksen agendalla koko Itä-Suomen alasajo?”
Itä-Suomesta on viimeisen vuoden aikana lakkautettu tehtaita ja lentoliikenne on ollut keskeytyksissä. Nyt uhattuna ovat myös junayhteydet. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen haluaa tietää, aikooko ylitoitettuja ilmastotavoitteita ajava hallitus hankaloittaa maaseudun ihmisten elämää lakkauttamalla myös joukkoliikenneyhteydet.
Yle uutisoi, että väyläviraston toukokuussa julkaiseman Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisvaihtoehtoja arvioivan raportin mukaan junien matka-aikoja aiottaisiin nopeuttaa lopettamalla pysähdykset neljällä Karjalan radan asemalla.
Lakkautusuhan alla ovat Joutsenon, Rautjärven, Simpeleen, Kesälahden ja Kiteen juna-asemien pysäkit. Jatkossa junat pysähtyisivät Lappeenrannan ja Joensuun välissä vain Imatralla ja Parikkalassa. Ylen mukaan raportti ehdottaa korvaavaksi liikenteeksi taajamajunia, mutta ei ota kantaa taajamaliikenteen toteutukseen.
– Ehdotus ei ole realistinen, sillä junien vuorovälit ovat niin harvat, että ei junalla Itä-Suomessa naapurikuntaan matkusteta. Sillä matkustetaan isojen kaupunkien välillä, ja nyt näitä yhteyksiä aiotaan lakkauttaa, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Ehdotus ilmeisessä ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa
Ristiriita hallituksen ilmastotavoitteiden ja joukkoliikenteen käytön kasvattamisen kanssa on ilmeinen.
– Väylävirastossa pohditaan pienten juna-asemien liikenteen lakkautusta samalla kun hallitus korottaa polttoaineveroa ja yrittää ajaa Suomea ilmastoneutraaliksi. Pienten paikkakuntien saavutettavuus jää entistä enemmän yksityisautoilun varaan, mikä on suoraan ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.
– Hyvä hallitus, miksi asetatte ensin ylimitoitettuja ilmastotavoitteita ja sitten heti perään lakkautetaan pienempien paikkakuntien joukkoliikenneyhteydet, jotta ihmiset pakotetaan ajamaan pidemmätkin matkat omalla autolla ja maksamaan siitä itsensä kipeiksi? Antikainen kysyy.
Keskustaa Itä-Suomen alasajo ei tunnu haittaavan
Raideliikenteen alasajo sai alkunsa 1960-luvun puolivälissä, kun silloinen Valtionrautatiet päätti lakkauttaa paikallisjunaliikenteen kannattamattomana. Lentoliikenteen osalta sama ilmiö nähtiin tänä vuonna, kun Finnair ilmoitti lopettavansa lennot useille maakuntakentille.
– Finnair päätti lopettaa lennot ja nyt suunnitellaan pienempien paikkakuntien raideliikenteen karsimista samalla kun autoilun kulut ovat jatkuvassa nousussa. Maan sisäiset liikenneyhteydet heikkenevät lopullisesti, ellei omistajaohjaus puutu peliin. Keskustaa tämä koko Itä-Suomen alasajoon johtava kehitys ei tunnu hiljaisuuden perusteella haittaavan, Antikainen ihmettelee.
Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien Itä-Suomen raideliikenteen kehitystä.
Artikkelia on muokattu 20.10.2020 klo 15.29.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tynkkynen: Kajaanin lentokentän tulevaisuus turvattava

Edes keskusta ei tukenut maakuntien lentoliikenteen palauttamista

Immonen: Finnairin lentojen lopettaminen Kajaaniin on virhe – yhtiöltä odotetaan yhteiskuntavastuuta

Antikainen: Hallituksen käytettävä omistajaohjausta maakuntalentojen turvaamiseksi

Wihonen: Lentoja Joensuuhun myös tulevaisuudessa

Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan pienten kuntien alasajoon: ”Yritysvihamieliseen politiikkaan on tultava loppu”
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö

Sisäministeriö julkaisi uudet väestönsuojien yleisoppaat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää









