Ylen A-studiossa käsiteltiin keskiviikkona hallituspuolueiden näkemyseroja sote-järjestöjen rahoituksen kriteereistä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on linjannut, että avustusehtoja tiukennetaan. Jatkossa julkista tukea ei enää myönnetä yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön tai neuvontaan keskittyville kattojärjestöille.
Ensi kevään eduskuntavaalien lähestyessä kokoomus ja RKP pitävät ministeri Rydmanin aikaansaannoksia uhkana ja ovat vaatineet asian käsittelyä yhdessä. Rydmanin mukaan hänen linjaamansa kriteerit pysyvät voimassa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom totesi A-studiossa keskiviikkona, että keskustelu on ajautunut sivuraiteille.
– Nyt mennään prosessikeskustelua, mutta olennaista olisi keskustella siitä, mikä ministeri Rydmanin toimivaltaan kuuluvissa STEA-kriteereissä on ongelmana, Bergbom sanoi.
Vanhojen puolueiden lonkerot järjestökentässä
Bergbom esitti A-studiossa jyrkän arvion järjestökentän ja poliittisen järjestelmän kytköksistä.
– Suomen poliittisessa kentässä vanhat valtapuolueet ovat rakentaneet lonkeronsa kolmannen sektorin järjestöihin ja näihin STEA-järjestöihin, Bergbom totesi.
Hänen mukaansa kohu kertoo ennen kaikkea rahoituksen kohdentamisen muutoksesta.
– Saattaa käydä niin, että tältä niin sanotulta rälssiltä, jossa on STEA-järjestöjä, jotka eivät tee päivääkään varsinaista kohtaavaa asiakastyötä, ja joissa työskentelee ex-poliitikkoja, niin heiltä loppuu rahoitus ja mahdollisesti työpaikat. Siitä tämä koko sirkus on lähtenyt käyntiin, Bergbom selvitti.
Keskustelussa mukana olleet RKP:n kansanedustaja Otto Andersson ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma nillittivät Rydmanin toimintaa.
Andersson moitti ministeriä yhteisten pelisääntöjen rikkomisesta, ja Kauma puolestaan painotti järjestelmän säilyttämisen tärkeyttä.
Rahat kohdennettava kohtaavaan työhön
Bergbom korosti, että perussuomalaiset eivät vastusta järjestöjä, vaan haluavat kohdentaa rahoituksen konkreettiseen auttamistyöhön.
– Nimenomaan Rydmanin kriteereissä halutaan tukea ensisijaisesti niitä järjestöjä, jotka tekevät kohtaavaa työtä suomalaisten parissa ja muiden apua tarvitsevin ihmisten parissa, Bergbom tähdensi.
Hän mainitsi esimerkkeinä muistisairaat ja mielenterveysongelmista kärsivät sekä veteraanijärjestöt.
Lobbarijärjestöjen tuki kyseenalaistetaan
Bergbomin mukaan julkista rahoitusta ei tule kohdentaa toimintaan, jonka yhteiskunnallinen hyöty on epäselvä.
– Puhutaan nyt näistä lobbarijärjestöistä, joiden pääasiallinen tehtävä on vaikuttaa eduskuntaan. Me emme ole valmiita tukemaan sellaisia järjestöjä, joiden hyöty yhteiskunnalle on kyseenalainen, Bergbom sanoi.
Hän arvosteli myös järjestöjen hallintorakenteita.
– En halua tukea sellaisia järjestöjä, joiden pääasiallinen tehtävä on pyörittää entisiä poliitikkoja hallintorakenteissaan.
Bergbomin mukaan osa järjestöistä on lisäksi varakkaita ja kykenee rahoittamaan toimintansa omilla sijoitustuotoillaan ilman veronmaksajien tukea.
Hallitus toimii, kun sovitusta pidetään kiinni
Bergbomin mukaan hallitus on toimintakykyinen, kun yhteisistä linjauksista pidetään kiinni. Hänen mukaansa STEA-avustuksista päätetään yhdessä.
– Kun mennään avustuskriteereihin, jotka ministeri Rydman on STM:ssä laatinut virkamiesesitysten pohjalta, ne kuuluvat ministerin toimivaltaan. Niistä ei käydä mitään yleistä huutokokousta valtioneuvoston yleisistunnossa.
Keskustelun päätteeksi Bergbom korosti rahoituksen kohdentamisen merkitystä.
– Toivon sydämeni pohjasta, että viimeisetkin rahat käytetään suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen eikä sellaiseen toimintaan, jonka rahoittaminen verovaroilla on vähintäänkin kyseenalaista, Bergbom summasi.