Vielä pitkään toisen maailmansodan jälkeen Wienin keskustan kadut ja Kneipet pullistelivat ulsteriin pukeutuneita keski-ikäisiä mieshenkilöitä, jotka lymyilivät silmä kovana pystyyn nostettujen kaulusten takana ja polttivat ketjussa länsisavukkeita.
Puolueeton ja liittoutumaton Itävalta houkutteli vakoilijoita ja poliittista supliikkiväkeä Wieniin. Sijainti itäblokin ja läntisen maailman välissä oli plussaa sekin ja kuin luotu suhmuroinnille. Viitta ja miekka olivat ahkerassa käytössä.
Ajat muuttuivat, EU laajeni ja vakoilijat jättivät entisen keisarikunnan pääkaupungin. He suuntasivat yhteisön ytimeen akselille Paris-Geneve-Bonn. Sen keskellä sijaitsee unionin pääkaupunki Bryssel ja sen satelliitti Strasbourg.
Bryssel vilisee vakoilijoita
Brysselissä sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Läsnä ovat myös sadat kansainväliset organisaatiot sekä edustustot. Erilaista lobbaajaakin löytyy kuin pilven syrjää.
– Brysselissä on useampia paikkoja, joissa vakoilijat vetelehtivät ja urkkivat korva pitkänä keskusteluja. He tietävät kuka kukin on ja pyrkivät uimaan kohteidensa liiveihin, kuvailee Antwerpenin yliopiston tiedustelutieteen professori Kenneth Lasoen Dagens Nyheterissä.
– Paljon on myös erilaisia yksityisiä organisaatioita sekä vaikutusviestintää harjoittavia tahoja, jotka toimivat tiedustelupalveluiden peiteorganisaatioina.
Venäjästä tullut entistäkin aggressiivisempi
Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa tietoisuus Venäjän vakoilusta on syventynyt Euroopassa. Hybridihyökkäykset ovat tukeneet tätä varautumiskehitystä. EU-maat ovat osoittaneet ovea sadoille diplomaatin kaapuun verhoutuneille venäläisagenteille, ja se on saanut Kremlin vanhat kehnot etsimään uusia metodeja.
Venäläisten täytyy nyt kehittää uusia kyvykkyyksiä päästäkseen haluamaansa tietoon käsiksi. Heistä on tullut entistä aggressiivisempia.
Venäjä ei enää pelkästään tyydy hankkimaan salattua tietoa. Putin pyrkii suoraan ja kätyriensä avulla sabotoimaan Euroopan kriittisiä elintoimintoja jopa pommien ja salamurhien avulla, merellisen infrastruktuurin vahingoittamisesta puhumattakaan.
EU:lle yhteinen tiedustelupalvelu
Venäjän lisäksi totalitaarisista valtioista Brysselissä vakoilevat muun muassa Iran ja Kiina. Alan outouksiin kuuluu se, että myös länsimaat vakoilevat toisiaan. Täten ainakin britit ja amerikkalaiset mielivät EU-tiedon lähteille.
EU-maat jakavat tiedustelutietoa keskenään niin sanotussa Bernin klubissa, jossa ovat mukana myös Norja ja Sveitsi. Yhteistyössä on rajoitteensa, sillä kaikki eivät halua jakaa tietojaan vaikkapa Unkarin, Itävallan tai jopa Slovakian kanssa, koska tietojen pelätään matkaavaan sen sileän tien Lubjankalle Moskovaan.
Presidentti Sauli Niinistö onkin EU:n komission toimeksiannosta tekemässään raportissa ehdottanut EU:lle yhteistä tiedustelupalvelua USA:n CIA:n tyyliin. Sille on selkeä tilaus, sillä vihollinen käyttää “kaikkia mahdollisia aseita meitä vastaan”.
