Edellisen hallituksen heikko vammaispalvelulain valmistelu menee uusiksi

Vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata vammaisten oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus. Keväällä 2023 eduskunnan päättämä vammaispalvelulaki oli valmisteltu kiireellä ja vajavaisesti. Lakiin jäi korjattavaa ja tarkennettavaa – ja siksi laki on avattava uuteen käsittelyyn.

– Haluan korostaa, että voimaantulon siirtämisen tavoitteena ei ollut säästäminen. Hallitusohjelmassa uudistuksen vuosittainen kustannusvaikutus nykytilanteeseen verrattuna voi olla enintään 100 miljoonaa euroa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

– Olen työskennellyt 27 vuoden ajan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa ja myös äitinä arjessa. Vammaispalvelulain siirto helpottaa muutosten valmistelua, palveluiden järjestämistä ja rahoitusta hyvinvointialueilla, tietojärjestelmien muutosten tekemistä sekä antaa aikaa lain toimeenpanon valmisteluun.

Huomio vammaisten monimuotoisuuteen

Strandmanin mukaan lainvalmistelussa on erittäin tärkeää huomioida vammaisten ihmisten ja järjestöjen osallistaminen.

– Lisäaika on tarvittu, jotta esitys voidaan valmistella laadukkaasti ja siinä pystytään huomioimaan vammaisten henkilöiden ja heidän tarpeidensa monimuotoisuus. Vammaispalvelulaki on erityislaki, jolla täytyy turvata yhtenäinen soveltamiskäytäntö ja yhdenvertainen palvelujen saanti vammaisille henkilöille.

Laki ei ole peruspalvelulaki ikääntyville henkilöille. Lausuntokierroksella voimaantulon siirtoa tukivat lähes kaikki hyvinvointialueet, THL, valtiovarainministeriö sekä vammaisjärjestöistä mm. Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto.

Vammaispalvelujen jatkuvuus turvattava

Vammaispalvelulain voimaantulon siirron aikana vammaisia henkilöitä palvellaan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi hallitus kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palveluihin, nopeaan diagnosointiin ja heidän perheidensä tukeen.

– Hallitus käynnistää tänä syksynä määräaikaisen ohjelman, jossa panostetaan lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutukseen ja kuntoutuspalveluihin Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta.

– Ohjelmaan käytetään 20 miljoonaa euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan. Vammaispalvelut ovat lain siirtämisestä huolimatta paremmalla tasolla kuin edellisen hallituksen aikana, Strandman sanoo.