Laura Huhtasaari opetteli soittamaan pianoa, matkusti maailmalla ja pohti nuorena ylioppilaana pappisuraa. Hänestä tuli kuitenkin opettaja, sitten poliitikko ja nyt hän on ehdolla tasavallan presidentiksi.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaalla Laura Huhtasaarella on tänä syksynä elämässään melkoinen ruuhkavaihe.

– Voin sanoa suoraan, että juuri nyt ei ole minkäänlaista vapaa-aikaa. Aikani menee täysin politiikan ja perheen kesken. Matkustan muutenkin viikoittain Porin ja Helsingin väliä ja myös viikonloppuisin on aina jotain ohjelmaa.

– Presidentinvaalikampanjasta johtuen aikataulut ovat nyt tiedossa pitkälle etukäteen. Tien päällä sitten lähettelen viestejä perheelleni, jota toivoisin näkeväni vähän useammin, Huhtasaari sanoo.

Perhettä kohtasi suru

Huhtasaaren perheeseen kuuluvat aviomies Teemu Lämsä, 4- ja 11-vuotiaat tyttäret Ellen ja Hilla ja chihuahua-koira Topi.

– Meillä on ihan tavallinen perhe. Poliittinen vaikuttaminen on kuitenkin vain minun juttuni, koska mieheni ja lapsemme eivät juurikaan ole kiinnostuneita politiikasta. Silti saan perheeltäni omaan tekemiseeni paljon tukea. Pyrimme kaikki muutenkin kannustamaan ja auttamaan toisiamme.

Perheessä on viime aikoina ollut myös surua. Lauran satakiloinen mastiffi Rudolf menehtyi hiljattain äkillisen sairauskohtauksen vuoksi. Rudolf on nähty myös julkisuudessa muutamassa lehtijutussa emäntänsä kanssa.

– Rudolf oli meille rakastettu ja arvostettu koira. Hän on edelleen läsnä muistoissamme.

Eläinrakas jo lapsena

Huhtasaari on itse satakuntalaista sukua. Hän kertoo viettäneensä tavallisen ja tasapainoisen lapsuuden.

– Lapsuuden kodin perheeseeni kuului vanhempieni lisäksi myös isosiskoni, joka on minua kuusi vuotta vanhempi. Olen syntynyt Satakunnassa, mutta kouluiässä muutimme maaseudulle, Tampereen lähelle Kolhoon. Siellä kävin ensin ala-asteen pienessä kyläkoulussa, josta jatkoin yläasteelle ja paikalliseen Mäntän lukioon.

Eläinten oikeudet ovat Huhtasaarelle tärkeitä ja hän onkin aina ollut erittäin eläinrakas. Pikkutyttönä hänellä oli tapana pelastaa kulkukissoja ja majoittaa ne omassa huoneessaan.

– Toin löytämiäni kissoja meille kotiin, jos näytti siltä ettei kissalla ollut omistajaa.

Huhtasaari harmittelee, etteivät ihmiset vieläkään leikkauta lemmikkikissojaan, jolloin ei-toivotut kissanpennut voivat jäädä ilman kotia ja päätyä kulkureiksi.

– Kissaongelma pitäisi saada paremmin hallintaan. Tämä edellyttää osin aktiivisempaa viranomaistason toimintaa ja myös yksittäisten kissanomistajien heräämistä asiaan.

Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa

Huhtasaarella on jonkin verran enemmän amerikkalaisen kulttuurin ja elämäntavan tuntemusta kuin keskivertosuomalaisella. Tämä johtuu siitä, että lukioaikanaan 1990-luvulla hän vietti vaihto-oppilasvuoden Yhdysvaltain Omahassa. Nebraskan osavaltiossa sijaitseva Omaha on suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki.

– Siellä paikan päällä huomaa selkeästi Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurieron. Amerikkalaiset ovat erittäin kohteliaita ja puheliaita siinä missä suomalaisten ehkä ajatellaan olevan hiljaisempia. Toisten huomioon ottaminen on Yhdysvalloissa itsestäänselvyys.

– Kuitenkin koulukuri on siellä paljon tiukempi kuin meillä, ja esimerkiksi opettajan ja oppilaan suhde on muodollinen ja opettajaa kunnioittava. Se näkyy siinä, että myös oppilaat itsestään selvästi käyttäytyvät koulussa kohteliaasti ja asianmukaisesti, Huhtasaari kertoo.

Toisaalta hän sai myös huomata kuinka Yhdysvalloissa oli jo tuolloin turvattomampaa kuin Suomessa. Erilaiset ampuma-aserikokset ja muut välienselvittelyt nousivat usein mediassa uutisaiheiksi.

– Amerikassa piti olla enemmän varuillaan. Sain hyvin selkeästi tietää, mitkä ovat kaupungissa sellaisia alueita, joille ei pidä mennä. Se oli hyvinkin uutta ja erilaista minulle, joka olin tottunut asumaan ”lintukodossa”.

Yhteydet perheeseen säilyneet

Vaihto-oppilasaikanaan Huhtasaari asui paikallisessa perheessä, jossa hänellä oli kaksi ”isosiskoa”. Jenkkivuodesta hänelle jäi ystävyyssuhteita, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Huhtasaari on itsekin viime vuosina käynyt Yhdysvalloissa tapaamassa tuttujaan.

– Toinen isosiskoistani on ranskan kielen opettaja ja toinen eläinlääkäri. Pidän edelleen yhteyttä jenkkiperheeseeni ja paikallisiin ystäviini. Samalla olen pysynyt mukana Yhdysvaltojen politiikan käänteissä.

Mistä median Trump-inho johtuu?

Suomalaiselle medialle ja laajemminkin liberaalille medialle ympäri maailmaa on ollut välillä hankalaa tehdä uutisia koskien Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia. Trumpin valinta tuli suurena yllätyksenä medialle ja gallupintekijöille, jotka avoimesti tukivat Trumpin vastaehdokasta Hillary Clintonia.

Mediassa on myös esiintynyt teorioita, joiden mukaan Venäjä olisi sekaantunut vaalitulokseen ja ollut siten nostamassa Trumpia presidentiksi. Nämä teoriat osaltaan kertovat Yhdysvaltojen sisäpolitiikan kriisiytymisestä.

Huhtasaari näkee tapahtumissa kaksinaismoralismia.

– On esitetty väitteitä, kuinka Venäjä olisi vaikuttanut Yhdysvaltojen vaaliin mustamaalaamalla Clintonia. Mutta mitä muuta tapahtui? Viime vuonna lähes koko maailman media asettui Trumpia vastaan. Mietin silloin, että onko Trumpin persoona todella näin ongelmallinen, Huhtasaari ihmettelee.

Suomella loistavat suhteet Yhdysvaltoihin

Huhtasaari sanoo, ettei sen kummemmin ihaile Trumpia, mutta ymmärtää, miksi amerikkalaiset valitsivat hänet johtamaan maataan.

– Trump on protektionistinen poliitikko, taustaltaan liikemies ja hän on sanonut asettavansa Amerikan etusijalle politiikassaan. Tämä viesti vetosi äänestäjiin. Vastaavasti muidenkin valtionpäämiesten pitäisi ajatella aina ensin omaa kansaansa.

– Saattaa olla, että Trump-kritiikissä on paljon kyse siitä, ettei hänen persoonastaan tai mielipiteistään vain pidetä. Nämä ajat kuitenkin vaativat johtajia, jotka eivät aina välitä siitä, mitä heistä ajatellaan, Huhtasaari sanoo.

Hän huomauttaa myös, kuinka lämpimästi Trump loppukesällä otti vastaan Suomen tasavallan presidentin virka-asunnossaan Valkoisessa talossa.

– Onko siinä kenelläkään nokan koputtamista, jos supervallan johtaja suhtautuu tällä suomalaisiin näin ystävällisesti? Suomella ei liene koskaan ollut näin hyvät suhteet Yhdysvaltoihin kuin nyt. Mielestäni se on hyvä asia.

EU-kriittisyys vei mukaan politiikkaan

Huhtasaari on nopeasti vakiinnuttanut asemansa Suomen valtakunnantason politiikassa, vaikka onkin vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Poliittinen ura kuitenkin alkoi jo kahdeksan vuotta sitten, tavallaan erilaisten sattumien seurauksena.

Vuonna 2009 Huhtasaari seurasi huolestuneena uutisia finanssikriisistä ja euron alamäestä. Tuolloin EU ryhtyi kehittämään erilaisia unionin sisäisiä rahoitusmekanismeja sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuuta tukeakseen Kreikkaa, joka oli velkaantunut holtittomasti.

Huhtasaari oli jo aiemmin pohtinut, että yhteisvaluutta euroon liittyminen 1990-luvulla oli Suomelta virhe.

– Tajusin, että yhteisvaluutasta saattaisi tulla kallein Suomen koskaan tekemä sitoumus. Euroopan unionista oli kehittymässä tulonsiirtounioni. Tapasin siihen aikaan eri puolueiden edustajia, ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kukaan ei nähnyt tilanteessa mitään vikaa. Silloin puhuttiin vain, kuinka fantastista EU-jäsenyys oli. Minusta se ei ollut järkevää, Huhtasaari kertoo.

– Kun toin keskusteluissa pöytään numeroita, minulle vastattiin, että EU:n tarkoitus on olla rauhanprojekti eikä taloudellisilla sitoumuksilla ollut niin väliä. Tällaiset selitykset eivät perustuneet mihinkään. Olen sitä mieltä, että rahaliitosta olisi tuolloin pitänyt erota, ja vain yksi puolue ajoi EU-eroa. Niinpä valintani oli perussuomalaiset.

Perussuomalaisten linja vetosi

Huhtasaari liittyi perussuomalaisiin 2010. Hän myöntää, että jos olisi lähtenyt mukaan politiikkaan nuorempana, myös tietyt kokoomuksen teemat olisivat saattaneet tuntua läheisiltä. Kokoomuksen EU-myönteisyys ja arvoliberalismi eivät lopulta kuitenkaan maistuneet.

– Kokoomukselle tärkeitä arvoja olivat ennen koti, uskonto ja isänmaa. Nykyiselle kokoomukselle koti on siirtynyt Suomesta Eurooppaan. Kun vertasin eri puolueita, vain perussuomalaisten linja vastasi omaa ajatteluani. Olin vähän ihmeissäni, että ne asiat, joita itse pidin normaaleina, olivatkin monissa muissa puolueissa radikaalia ajattelua.

Jo vuonna 2011 Huhtasaari oli ehdolla eduskuntavaaleissa.

– Niissä vaaleissa tarkoitus oli vain tukea perussuomalaisten listan ehdokkaita. Yllättäen sain kuitenkin 3 500 ääntä, mikä oli varsin mukava tulos ensi kertaa ehdolla olevalle. Pääsin tuolloin varakansanedustajaksi. Sen jälkeen asioita alkoi tapahtua nopeasti.

Huhtasaari nousi vuoden 2011 vaaleissa laajasti tunnetuksi. Jo seuraavana vuonna hän nousi Porin kaupunginvaltuustoon ja pääsi toisella yrittämällään eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Viime kevään kuntavaleissa Huhtasaari uusi valtuustopaikkansa saaden Porissa kaikkien aikojen suurimman äänisaaliin.

Aktiivinen kansanedustaja

Eduskunnassa Huhtasaari on talousvaliokunnan jäsen. Hän on varajäsenenä kolmessa muussa valiokunnassa.

Huhtasaari on erittäin aktiivinen kansanedustaja sekä omissa puheenvuoroissaan suuressa salissa että valiokuntatyössään sekä muussa toiminnassaan perussuomalaisten eduskuntaryhmässä.

Hän osallistui aktiivisesti myös perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin laatimiseen, jonka linjauksista on tullut hyvää palautetta.

– Budjettimme teema on kansallinen etu ja sisäinen solidaarisuus. Siinä eräänä tavoitteena on laadukkaan opetuksen turvaaminen kaikille. Otin henkilökohtaisesti kantaa koulujen luokkakokojen pienentämiseen, koska opetusryhmien koolla on merkittävä vaikutus paitsi oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin, myös oppimistuloksiin. Tämä linjaus päätyi vaihtoehtobudjettiin.

Julkilausuma herätti kohua

Viime keväänä Huhtasaari oli yksi allekirjoittajista yhdeksän perussuomalaisten kansanedustajan kohua nostattaneessa julkilausumassa. Kansanedustajat vaativat hallitusta kiirehtimään turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä muita maahanmuuttopoliittisia linjauksia.

– Hallitus edisti tuolloin lähinnä kokoomuksen ja keskustan tavoitteita, eikä perussuomalaisten ääni kuulunut riittävästi. Kansanedustajina ajattelimme, että nyt on meidän vuoromme vaatia jotakin. Hallituksessa ei vaatimuksistamme pidetty, mutta äänestäjiltä on tullut hyvää palautetta, Huhtasaari sanoo.

Uskonto tuo jaksamista arkeen

Uskonnollinen vakaumus on aina kuulunut Huhtasaaren elämään. Uskonto on hänelle tapa jäsentää maailmaa, mutta usko tuo myös arkeen iloa ja jaksamista.

– Uskonnossa parasta on sen mukanaan tuoma toivo paremmasta, siis se, että elämällä on olemassa suurempi merkitys vaikka emme sitä täysin ymmärrä. Toivoon kuuluu myös oikeudenmukaisuus: vaikka tässä elämässä oikeus ei välttämättä toteudu, tiedämme, että se toteutuu joskus.

Uskonnonvapaus on turvattu jokaiselle perusoikeutena. Kuitenkaan uskonnonvapauden tila ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen.

– Se, että uskonto nähdään monissa yhteyksissä vain negatiivisena asiana, kuuluu uusorwellilaiseen ajattelutapaan. Laajemmassa katsannossa kysymys on siitä, että uskonnonvapaudessa yhdenvertaisuus ei toteudu, koska nykyään uskonnonvapauden suojaa saa lähinnä islamin uskonto.

– Uskontojen eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi siinä, että Jeesusta voi vapaasti pilkata mutta islamin profeettojen pilkkaamisesta tulee haitallisia seuraamuksia. Kuitenkin kristinusko ja islam ovat keskenään aivan erilaisia: islam ei ole samalla tavalla suvaitsevainen, toivoa tarjoava uskonto kuten kristinusko on, Huhtasaari muistuttaa.

Peruskoulua uudistettava lapsilähtöisesti

Huhtasaari on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, ja hän on ammatiltaan opettaja. Huhtasaarella on lisäksi erityisopettajan pätevyys. Nuorena ylioppilaana hän mietti myös teologian opintoja ja suunnitteli papin uraa.

Huhtasaari kuitenkin koki, ettei hänellä ollut varsinaista kutsumusta papiksi, joten opiskelualaksi valikoituivat kasvatustieteen opinnot. Opettajaksi ryhtyminen tuntui enemmän omalta jutulta.

Suomalaiseen peruskouluun kohdistuu tällä hetkellä paljon paineita. Huhtasaari on aiemminkin painottanut, kuinka peruskoulun uudistaminen tulisi tehdä lapsi- ja nuorilähtöisesti.

– Koulussa täytyy huomioida, kuinka oppilaiden valmiudet ovat erilaisia. Tuetulle opetukselle ja erityisopetukselle on tarvetta, joten tulee varmistua, että tarvittaessa oppilaalla on aina mahdollisuus päästä näiden palvelujen piiriin.

– Koulukiusaamisen torjumiseen on edelleen pyrittävä kaikilla keinoilla. Koululaisilla on ensinnäkin oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulussa viihtyminen on myös jokaiselle tärkeää oppimistuloksien kannalta, Huhtasaari sanoo.

Opetushallitus mennyt lasten vanhempien tontille

Opetushallitus on viime aikoina hämmentänyt kansaa sukupuolineutraaleilla linjauksillaan.

Aihe on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun tunnettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ilmoitti, että hän ei ymmärrä teorioita sukupuolen moninaisuudesta. Sinkkosen mukaan sukupuoli on jokaiselle luovuttamaton osa identiteettiä.

Sinkkosen mielestä ajatus siitä, että häivytämme tyttönä tai poikana olemisen, liittyy lähinnä aikuisten tasa-arvopyrkimyksiin, eikä tarve uusiin käsityksiin ole lapsilähtöistä.

Huhtasaari on samoilla linjoilla lastenpsykiatri Sinkkosen kanssa siinä, ettei koululaisia tarvitse hämmentää uusilla sukupuoliteorioilla.

– Jos oppilaiden joukossa on erityistapauksia, heidät pitää tietysti huomioida asianmukaisesti. Suuri osa lapsista on kuitenkin edelleen tavallisia tyttöjä ja poikia, joten ei käytäntöjä tarvitse muuttaa kaikkien osalta. Koulunkäynti on muutenkin vaativaa. Oppiminen menee liian raskaaksi, jos jokaisen koululaisen pitäisi vielä keksiä itselleen uusi sukupuoli, Huhtasaari huomauttaa.

– Opetushallitus on linjauksillaan puuttumassa lasten vanhempien oikeuteen kasvattaa lastaan. Asianmukaista ja normaalia on kuitenkin se, että vanhemmat kasvattavat itse lapsensa, eikä kasvatusta siirretä yhteiskunnalle. Koululla voi olla kasvatuksessa vain täydentävä tehtävä, Huhtasaari sanoo.

Puolueen ilmapiiri parani kesän jälkeen

Huhtasaaren mielestä kesän tapahtumien jälkeen ilmapiiri puolueessa on muuttunut paremmaksi ja asioiden tekemisestä on tullut mielekkäämpää. Muutokset tuntuvat myös eduskuntaryhmässä.

– Voi sanoa, että politiikan tekeminen on tullut takaisin. Ero on huomattava verrattuna varsinkin viime kevääseen. Silloin monet olivat jo turhautuneita, kun hallitusohjelman kirjauksia ei kunnolla saatu vietyä eteenpäin. Jos jotain toteutuikin, uudistukset olivat puutteellisia.

Huhtasaari myöntää, että perussuomalaiset näyttäytyi hallituksessa pitkälti kokoomuksen ja keskustan asianhoitajapuolueena. Perussuomalaisille tärkeät tavoitteet eivät ole edistyneet yhtä tehokkaasti.

– Luottamuksen palauttaminen äänestäjille on hieman pidempi prosessi, mutta se on lähtenyt hyvin liikkeelle. Lähtijöitä puolueesta on lopulta ollut vain vähän. Piireissä ja kentällä on nyt myös hyvä tekemisen meininki.

Hyvä johto saa kentän loistamaan

Huhtasaaren vastuu on kasvanut 1. varapuheenjohtajaksi valitsemisen jälkeen. Uusi puheenjohtajisto toimii hyvin yhtenä tiiminä, vaikka varsinaista työnjakoa ei ole.

– Jussi Halla-aho on meille hyvä puheenjohtaja ja hän ehtii myös kiertää kenttää. Me muut toimimme sitten enemmän tai vähemmän tilanteen mukaan. Hyvä puheenjohtajiston tehtävä on etenkin saada kenttäväki loistamaan. Eduskuntaryhmällä on sitten oma puheenjohtajansa, jonka tehtävä on erilainen.

Mikä on paras lukemasi kirja? Kuka on suosikkikirjailijasi?

– Suosikkikirjailijani vaihtelee, yksi heistä on Mika Waltari. Uudemmista voin mainita Ilkka Remeksen ja Kari Hotakaisen, jonka kaikki kirjat ovat hyviä. Viime aikoina olen lukenut George Orwellin Eläinten vallankumousta. Kyseisen kirjan sisältö on hyvin puhutteleva. Kirja vertautuu politiikkaan, joka myös on raakaa valtapeliä.

Oletko hyvä ruuanlaittaja? Lempiruokasi?

– Tykkään kyllä tehdä ruokaa, mutta en varsinaisesti ole huippukokki, Osso Buccoa en siis osaisi tehdä. Kotona valmistan palkitsevia perusruokia kuten makaronilaatikkoa tai lohikeittoa. Joskus haen lounaan Kotipizzasta. Pyrin kuitenkin aina huolehtimaan siitä, että perheessämme syödään riittävästi vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Kansanedustajana joutuu matkustamaan paljon, joten tien päällä syön sitä mitä on tarjolla: monesti erilaisia salaatteja, joskus taas joutuu pärjäämään pullalla.

Millaisesta musiikista pidät ja soitatko itse jotain instrumenttia?

– Olen itse soittanut pianoa konservatoriossa, ja meillä on kotonakin piano. Pidän kyllä soittamisesta, mutta taitoni ovat tällä hetkellä hieman ruosteessa. Musiikkimakuni on melko laaja: Kuuntelen klassista musiikkia, kuten Chopinia, mutta myös Suomi-poppia kuten Yö ja Samuli Putro. Hevipuolelta kuuntelen Sabaton-bändiä, joka on tehnyt paljon kappaleita sotahistoriasta.

Harrastatko liikuntaa, mikä on oma lajisi?

– Olen lapsesta saakka harrastanut vesihiihtoa Kokemäenjoessa. Aiemmin kuuluin Tampereen vesikiitäjiin, joka on yksi Suomen vanhimmista vesihiihtoseuroista. Vesihiihto on pitkään ollut minun ja isäni yhteinen harrastus, isäni on myös lajissa erittäin taitava. Muuten pyrin harrastamaan hyötyliikuntaa, kuten ulkoilua koiran kanssa. En käy kuntosalilla, mutta treenaan ja punnerran kotona.

Kuinka aktiivinen olet somessa?

– Somessa käytän Facebookia ja Twitteriä. Some on nykyisin tärkeä kanava kaikille poliitikoille, koska siellä voi olla suoraan yhteydessä äänestäjiin ilman, että media toimisi välikätenä omien tulkintojensa kanssa. Valitettavasti näyttää siltä, että viime aikoina sananvapautta somessa on ikävästi ryhdytty rajoittamaan. Etenkin isänmaallisten ja kansallismielisten viestintää pyritään estämään eri tavoilla. En pidä tällaista kehitystä hyvänä.

Haastattelu on julkaistu 5.1.2018 ilmestyneessä Perussuomalainen-lehden naistenliitteessä.

ILKKA JANHUNEN