EU:n Green Deal heikentää merkittävästi Suomen kilpailukykyä – teollisuus, työpaikat ja omavaraisuus vaarassa

Perussuomalaiset esitti tänään eduskunnan suuressa valiokunnassa, joka päättää Suomen EU-linjoista, ettei Suomi osallistuisi EU:n niin sanottuun Green Deal -ohjelmaan.

Ohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Kyseessä on erittäin laaja toimenpidekokonaisuus.

– EU:n ilmastotavoitteet ovat päättömiä, elleivät Kiinan kaltaiset maat seuraa perässä. Lisäksi koronapandemia luo aivan uudenlaisia haasteita EU:n jäsenmaille. Green Deal -ohjelma ei ole vallitsevassa tilanteessa realistinen. Tavoitteiden kiristäminen heikentäisi maamme teollisuuden kilpailukykyä entisestään ja samalla haittaisi maamme kansalaisten elämää merkittävästi, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toteaa.

EU:lle lisää valtaa kansallisomaisuuden käytöstä

Keskeneräisyydestä huolimatta komission esitys on käytännössä hyvin sitova. Green Deal on lähtölaukaus EU:n uudelle ilmasto- ja ympäristölainsäädännölle. Perussuomalaisten mukaan lainsäädäntöjen avaaminen heikentää teollisuuden näkymiä tuleville vuosille ja luo epävarmuutta.

– On huolestuttavaa, miten ohjelma on ulottamassa ympäristön varjolla lonkeronsa yhä syvemmälle metsänhoidon aihealueeseen. Ne pitää säilyttää kansallisen päätöksenteon piirissä, perussuomalaiset vaatii.

– Vaarana on, että suomalaisiin metsiin – taloutemme ja työllisyytemme selkärankaan – aletaan suhtautua Euroopan yhteisenä omaisuutena.

Alkutuotannon omavaraisuus uhattuna

Perussuomalaiset arvioi, että kovat ilmastopoliittiset vaatimukset haittaavat merkittävästi myös maanviljelijöiden ja muiden alkutuottajien toimintaa.

– Koronakriiisin aikana on nähty, miten merkittävä asia omavaraisuus on Suomen kannalta. Suomen huoltovarmuus ei saa vaarantua älyttömien tavoitteiden takia, jotka ovat toteuttamiskelvottomia.

Uutta rahastoa pukkaa – taas

Ehdotetun ”oikeudenmukaisen siirtymän rahaston” tarkoituksena olisi tuen antaminen alueille, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

– Tämä tarkoittaisi suurta pottia Itä-Euroopan maihin ja Suomelle – jälleen kerran – suurta nettomaksuosuutta.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon on tarkoitus osoittaa 7,5 miljardia euroa uutta EU-rahoitusta, josta Suomen osuus olisi noin 750 miljoonaa euroa.