

LEHTIKUVA
Euroalueella vientimaat kituuttelevat
Euroalueen taloudet näyttävät jakaantuvan kahteen uuteen kastiin. Vientiteollisuuden varassa olevat maat saavat lunta tupaan, kun taas kulutuskysyntään nojalla olevat taloudet ovat pärjänneet hieman paremmin. Suomi kuuluu pahaksi onnekseen näihin vientivetoisiin talousmaihin.
Talouslehti Financial Times kirjoittaa, että vienti piiputtaa kahdesta syystä. Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja samalla maailmanlaajuinen kysyntä on vähentynyt.
Kysynnän kasvu olisi kaikkien etu
Kulutuskysyntä on pitänyt Ranskan taloutta pystyssä samaan aikaan kun vientiteollisuusmaa Saksa flirttailee taantuman kanssa. Vientiteollisuusmaat perustavat taloutensa kauppataseidensa ylijäämään. Tällä ulkomaankaupalla rahoitetaan valtion menoja.
Kaikki maailman maat eivät voi kuitenkaan olla nettoviejiä. Siksi on tärkeää, että vientiteollisuusmailla on myös kulutuskysyntään keskittyneitä maita. Jos vaakakuppi kellahtaisi kysynnän suuntaan, olisi myös Suomella paremmat oltavat vientitulojen kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että maailmalla olisi enemmän kysyntää suomalaisillekin tuotteille.
Suomi seurannee Saksaa
Saksan taloushuolet perustuvat valmistusteollisuuden jyrkkään alamäkeen. Nyt on nähtävissä ensi merkkejä siitä, että vientiteollisuuden hyytyminen alkaa säteillä ongelmia maan talouteen yleisesti. Vähentynyt kysyntä johtaa vähentyneeseen työmäärään ja se puolestaan rokottaa saksalaisten kukkaroja.
Siitä syystä saksalaistenkin kulutus hyytyy.
Suomen talous nojaa Saksan tapaan vientiteollisuuden hyvinvointiin. On siksi syytä olettaa Suomen talouden seuraavan Saksan esimerkkiä.
Toivoa kuitenkin on, sillä maailmalla on huomattu alentuneen kysynnän johtaneen talousongelmiin. Eräänlaisen kysyntätulpan irroittaminen helpottaisi niin Suomen kuin Saksankin taloutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan teollisuuden uudet tilaukset rojahtivat – kotimaan kysynnän varassa oleva talouskasvu vaarassa

Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula

”Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua

Kiina on talouden ruutitynnyri – kauppasota kiihdyttää räjähdystä
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.














