

LEHTIKUVA
Euroalueella vientimaat kituuttelevat
Euroalueen taloudet näyttävät jakaantuvan kahteen uuteen kastiin. Vientiteollisuuden varassa olevat maat saavat lunta tupaan, kun taas kulutuskysyntään nojalla olevat taloudet ovat pärjänneet hieman paremmin. Suomi kuuluu pahaksi onnekseen näihin vientivetoisiin talousmaihin.
Talouslehti Financial Times kirjoittaa, että vienti piiputtaa kahdesta syystä. Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja samalla maailmanlaajuinen kysyntä on vähentynyt.
Kysynnän kasvu olisi kaikkien etu
Kulutuskysyntä on pitänyt Ranskan taloutta pystyssä samaan aikaan kun vientiteollisuusmaa Saksa flirttailee taantuman kanssa. Vientiteollisuusmaat perustavat taloutensa kauppataseidensa ylijäämään. Tällä ulkomaankaupalla rahoitetaan valtion menoja.
Kaikki maailman maat eivät voi kuitenkaan olla nettoviejiä. Siksi on tärkeää, että vientiteollisuusmailla on myös kulutuskysyntään keskittyneitä maita. Jos vaakakuppi kellahtaisi kysynnän suuntaan, olisi myös Suomella paremmat oltavat vientitulojen kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että maailmalla olisi enemmän kysyntää suomalaisillekin tuotteille.
Suomi seurannee Saksaa
Saksan taloushuolet perustuvat valmistusteollisuuden jyrkkään alamäkeen. Nyt on nähtävissä ensi merkkejä siitä, että vientiteollisuuden hyytyminen alkaa säteillä ongelmia maan talouteen yleisesti. Vähentynyt kysyntä johtaa vähentyneeseen työmäärään ja se puolestaan rokottaa saksalaisten kukkaroja.
Siitä syystä saksalaistenkin kulutus hyytyy.
Suomen talous nojaa Saksan tapaan vientiteollisuuden hyvinvointiin. On siksi syytä olettaa Suomen talouden seuraavan Saksan esimerkkiä.
Toivoa kuitenkin on, sillä maailmalla on huomattu alentuneen kysynnän johtaneen talousongelmiin. Eräänlaisen kysyntätulpan irroittaminen helpottaisi niin Suomen kuin Saksankin taloutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan teollisuuden uudet tilaukset rojahtivat – kotimaan kysynnän varassa oleva talouskasvu vaarassa

Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula

”Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua

Kiina on talouden ruutitynnyri – kauppasota kiihdyttää räjähdystä
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











