

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Joonianmerellä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Euroopan komission hahmotelmat maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi vesittymässä – pakotettu taakanjako palaamassa keinovalikoimaan
EU:n kaksi toimenpidealoitetta maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi ovat osoittautuneet toimimattomiksi. EU oli kaavaillut rajavalvontaelin Frontexin miesvahvuuden reilua kasvattamista. Toiseksi unioni haluaisi perustaa unionin ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia. Unionissa tapaillaan uudelleen jäsenmaiden pakottamista taakanjakoon.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt, että Frontexin 1 300 henkilöstöluku kasvatettaisiin jopa 10 000 henkilöön.
Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita ehdotuksen toimivuudesta. Saksan ja Alankomaiden mielestä rajavalvontaelimen paisuttaminen ei ole kannattavaa panostukseen nähden. Jotkut jäsenmaat eivät halua ylikansallisten rajavartioiden ottavan ohjia kansallisilta rajavalvojilta.
– Maali ei ollut koskaan realistinen, nimettömäksi jäänyt diplomaatti kertoi Financial Timesille.
Afrikan maat eivät halua maihinnousukeskuksia
EU on vihdoinkin huomannut, miten vaikeaa hylättyjen turvapaikkapäätösten saaneita henkilöitä on poistaa unionin alueelta. Sen vuoksi unioni halusi turvapaikanhakijoille perustettavat erilliset maihinnousu- ja käsittelykeskukset turvapaikanhakijoille EU:n ulkopuolelta ja mieluiten Afrikan puolelle.
Haluaminen on helppoa, toteuttaminen ei niinkään. Afrikkalaiset maat eivät ole osoittaneet halua keskuksille heidän maaperälleen. EU-lähettilään mukaan hanke hoidettiin tyystin väärin. Lähettilään mukaan hanke olisi pitänyt hoitaa kaikessa hiljaisuudessa Afrikan maiden kanssa kahdenkeskisesti sopimalla. EU ei kuitenkaan säästellyt rumpujen pauketta esitellessään vasta ajatuksen tasolla ollutta hankettaan.
Pakottaminen palaamassa EU:n menetelmiin
EU-maiden sisäministerit tapasivat Luxemburgissa. Ministerit hakivat yhteistä säveltä eritoten Frontexin toimenkuvasta. Kokouksen päätteeksi ei saavutettu suuria läpimurtoja. Työn kerrotaan jatkuvan teknisiä yksityiskohtia puiden.
FT:n mukaan jäsenmaiden pakotus on palaamassa unionin repertuaariin. Aiemmin kolkon äänensävyn saanut ”pakotettu uudelleensijoitus” on muotoiltu EU-jargonissa nyt ”pakotetuksi solidaarisuudeksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat osallistua maahanmuuttajien aiheuttamiin haasteisiin tarjoamalla unionille rahaa tai teknistä osaamistaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ville Tavio esittää YK:n GCM-siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Euroopan keskuspankki ajaa digieuroa kysymättä kansalaisilta
Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.















