

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Joonianmerellä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Euroopan komission hahmotelmat maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi vesittymässä – pakotettu taakanjako palaamassa keinovalikoimaan
EU:n kaksi toimenpidealoitetta maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi ovat osoittautuneet toimimattomiksi. EU oli kaavaillut rajavalvontaelin Frontexin miesvahvuuden reilua kasvattamista. Toiseksi unioni haluaisi perustaa unionin ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia. Unionissa tapaillaan uudelleen jäsenmaiden pakottamista taakanjakoon.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt, että Frontexin 1 300 henkilöstöluku kasvatettaisiin jopa 10 000 henkilöön.
Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita ehdotuksen toimivuudesta. Saksan ja Alankomaiden mielestä rajavalvontaelimen paisuttaminen ei ole kannattavaa panostukseen nähden. Jotkut jäsenmaat eivät halua ylikansallisten rajavartioiden ottavan ohjia kansallisilta rajavalvojilta.
– Maali ei ollut koskaan realistinen, nimettömäksi jäänyt diplomaatti kertoi Financial Timesille.
Afrikan maat eivät halua maihinnousukeskuksia
EU on vihdoinkin huomannut, miten vaikeaa hylättyjen turvapaikkapäätösten saaneita henkilöitä on poistaa unionin alueelta. Sen vuoksi unioni halusi turvapaikanhakijoille perustettavat erilliset maihinnousu- ja käsittelykeskukset turvapaikanhakijoille EU:n ulkopuolelta ja mieluiten Afrikan puolelle.
Haluaminen on helppoa, toteuttaminen ei niinkään. Afrikkalaiset maat eivät ole osoittaneet halua keskuksille heidän maaperälleen. EU-lähettilään mukaan hanke hoidettiin tyystin väärin. Lähettilään mukaan hanke olisi pitänyt hoitaa kaikessa hiljaisuudessa Afrikan maiden kanssa kahdenkeskisesti sopimalla. EU ei kuitenkaan säästellyt rumpujen pauketta esitellessään vasta ajatuksen tasolla ollutta hankettaan.
Pakottaminen palaamassa EU:n menetelmiin
EU-maiden sisäministerit tapasivat Luxemburgissa. Ministerit hakivat yhteistä säveltä eritoten Frontexin toimenkuvasta. Kokouksen päätteeksi ei saavutettu suuria läpimurtoja. Työn kerrotaan jatkuvan teknisiä yksityiskohtia puiden.
FT:n mukaan jäsenmaiden pakotus on palaamassa unionin repertuaariin. Aiemmin kolkon äänensävyn saanut ”pakotettu uudelleensijoitus” on muotoiltu EU-jargonissa nyt ”pakotetuksi solidaarisuudeksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat osallistua maahanmuuttajien aiheuttamiin haasteisiin tarjoamalla unionille rahaa tai teknistä osaamistaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ville Tavio esittää YK:n GCM-siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.














