

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Joonianmerellä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Euroopan komission hahmotelmat maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi vesittymässä – pakotettu taakanjako palaamassa keinovalikoimaan
EU:n kaksi toimenpidealoitetta maahanmuuttokriisin taltuttamiseksi ovat osoittautuneet toimimattomiksi. EU oli kaavaillut rajavalvontaelin Frontexin miesvahvuuden reilua kasvattamista. Toiseksi unioni haluaisi perustaa unionin ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia. Unionissa tapaillaan uudelleen jäsenmaiden pakottamista taakanjakoon.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt, että Frontexin 1 300 henkilöstöluku kasvatettaisiin jopa 10 000 henkilöön.
Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita ehdotuksen toimivuudesta. Saksan ja Alankomaiden mielestä rajavalvontaelimen paisuttaminen ei ole kannattavaa panostukseen nähden. Jotkut jäsenmaat eivät halua ylikansallisten rajavartioiden ottavan ohjia kansallisilta rajavalvojilta.
– Maali ei ollut koskaan realistinen, nimettömäksi jäänyt diplomaatti kertoi Financial Timesille.
Afrikan maat eivät halua maihinnousukeskuksia
EU on vihdoinkin huomannut, miten vaikeaa hylättyjen turvapaikkapäätösten saaneita henkilöitä on poistaa unionin alueelta. Sen vuoksi unioni halusi turvapaikanhakijoille perustettavat erilliset maihinnousu- ja käsittelykeskukset turvapaikanhakijoille EU:n ulkopuolelta ja mieluiten Afrikan puolelle.
Haluaminen on helppoa, toteuttaminen ei niinkään. Afrikkalaiset maat eivät ole osoittaneet halua keskuksille heidän maaperälleen. EU-lähettilään mukaan hanke hoidettiin tyystin väärin. Lähettilään mukaan hanke olisi pitänyt hoitaa kaikessa hiljaisuudessa Afrikan maiden kanssa kahdenkeskisesti sopimalla. EU ei kuitenkaan säästellyt rumpujen pauketta esitellessään vasta ajatuksen tasolla ollutta hankettaan.
Pakottaminen palaamassa EU:n menetelmiin
EU-maiden sisäministerit tapasivat Luxemburgissa. Ministerit hakivat yhteistä säveltä eritoten Frontexin toimenkuvasta. Kokouksen päätteeksi ei saavutettu suuria läpimurtoja. Työn kerrotaan jatkuvan teknisiä yksityiskohtia puiden.
FT:n mukaan jäsenmaiden pakotus on palaamassa unionin repertuaariin. Aiemmin kolkon äänensävyn saanut ”pakotettu uudelleensijoitus” on muotoiltu EU-jargonissa nyt ”pakotetuksi solidaarisuudeksi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaat voisivat osallistua maahanmuuttajien aiheuttamiin haasteisiin tarjoamalla unionille rahaa tai teknistä osaamistaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ville Tavio esittää YK:n GCM-siirtolaisuussopimusta eduskunnan päätettäväksi
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.

Purra: Media komppaa opposition valheita euron bensasta
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.

Kokoomuksen leikkauslista julki – Mäkelä: Hyvä ettei veroja koroteta, mutta tulevaan yhteistyöhön vaaditaan joustoja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













