
Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa
Eurovaalien jälkeen jo kahden suuren EU-maan entisten mahtipuolueiden johtajat ovat kertoneet astuvansa syrjään. Samaan aikaan populistit ja vihreät pyrkivät hyödyntämään vaalivoittonsa.
Perinteisille suurpuolueille vaalit ovat merkinneet rankkoja vaalitappioita. Puolueet ovat omaksuneet erilaisia strategioita ylläpitääkseen mahtiasemansa.
Saksan demarit vaihtavat taas johtajaa
Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Andrea Nahles ilmoitti astuvansa syrjään. Puolueen johtajan paikka on hyvin tuulinen. Nahles ehti toimia puheenjohtajana vain hetken, kun viime vuoden liittopäivävaaleissa puheenjohtajaa vaihtui viimeksi.
Tuolloin lähtöpassit sai europarlamentin ex-puhemies Martin Schulz. Hänen toivottiin jopa nousevan liittokansleriksi, mutta jo viime vuonna vaalituloksesta oli 20 vuodessa sulanut puolet pois. Vaihtoehtopuolue AfD vakiinnutti paikkansa maan poliittisella kartalla.
Eurovaaleissa lunta tuli tupaan viime vuoden liittopäivävaaleista. AfD:n ohella vihreät kasvatti ääniosuuttaan merkittävästi. Vihreiden voitto oli niin murskaava, että Saksassa mietitään jo sitä, voisiko maassa olla lähitulevaisuudessa vihreä liittokansleri.
Näin voi käydä, mutta se vaatii muutaman muuttujan loksahtavan kohdalleen. Ensiksi SPD:n on tehtävä päätös jättää maan hallituksen apupuolueen asema. Toiseksi vihreiden on sitten kieltäydyttävä kohteliaasti Jamaika-koalition uudesta mahdollisuudesta.
Hallituksen nimi tulee CDU:n, FDP:n ja vihreiden puoluetunnusväreistä. Ne ovat samat kuin Jamaikan lipussa.
Kolmanneksi vihreiden on vielä lunastettava kannatusnousunsa ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa.
Vaalitulos oli liikaa myös Ranskan suurpuolueelle
Ranskassa porvaripuolue Tasavaltalaiset upposi jopa Saksan demareita huonompaan tulokseen. Tasavaltalaispuolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez ilmoitti eroavansa. Puolue jäi alle 9 prosentin kannatuksen. Se on surkea tulos puolueelle, joka on tottunut tasaväkisesti kamppailemaan sosialistien kanssa maan vallasta.
Tasavaltalaispuolue yritti ottaa kurssin kohti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolueen oli määrä palata perusasioiden äärelle. Aiheina olivat turvallisuus, järjestys ja työnteko. Maahanmuuttokriittisten äänestäjien riiaus ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vaalivoitot lipuivat maahanmuutto- ja EU-vastaiselle kansalliselle liittoumalle keskustaliberaaleille.
Belgiassa kolmoisvoitto kansallismielisille
Belgiassa eurovaalit kulkivat kahden eurokriittisen ryhmän komennossa. Maan puoluekenttä on hyvin pirstaloitunut. Meppipaikkoja jaettiin peräti yhdeksälle puolueelle. Maan kolmestatoista meppipaikasta kuusi meni ECR-ryhmää edustavalle oikeistopuolue N-VA:lle ja uuden EAPN-ryhmän Vlaams Belangille. Kumpikin puolue nappasi kolme meppipaikkaa.
Vlaams Belangin vaalivoitto perustui selkeään kampanjaan, jossa käytettiin avuksi sosiaalista mediaa.
Belgiassa järjestettiin eurovaalien yhteydessä myös alue- ja parlamenttivaalit. Vlaams Belang nousi jokaisessa vaalissa ja ylsi siten kolmoisvoittoon.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Euroopan tehtävä on suojella omia yhteiskuntiaan haitalliselta maahanmuutolta – ”Turvapaikanhakijoiden liikkuminen EU:n sisällä mieleiseensä valtioon on katkaistava”

Perussuomalaiset nosti kannatustaan ja keräsi enemmän ääniä kuin koskaan aiemmin EU-vaaleissa – puoluesihteeri Slunga-Poutsalo: ”Tulos on myrskyvaroitus ajatellen tulevia kuntavaaleja”

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Kansa sai tarpeekseen ampumisista ja pommeista – ruotsidemokraatit vaalivoittoon maahanmuuttajavaltaisilla alueilla

Immonen: Italian tiukka maahanmuuttopolitiikka toimii – elintasopakolaisten tulo loppunut

Saksan entiset demarijohtajat jäsenkirjeessään: Olemme hyvin huolissamme puolueestamme
Viikon suosituimmat

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.

Skotlannin eduskuntaan valittu transsukupuolinen tamili kerää rahaa jatkoviisumiin voidakseen jäädä maahan
Vihreä puolue sai peräti kaksi transsukupuolista ehdokasta läpi Skotlannin alueparlamenttivaaleissa. Toinen heistä on ei-binäärinen tamilimaahanmuuttaja, jonka opiskelijaviisumi päättyy vuoden lopussa. Tuore kansanedustaja onkin aloittanut rahankeräyksen saadakseen kokoon jatko-opiskelijan oleskelulupaan vaadittavat kaksituhatta puntaa.
















