
Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa
Eurovaalien jälkeen jo kahden suuren EU-maan entisten mahtipuolueiden johtajat ovat kertoneet astuvansa syrjään. Samaan aikaan populistit ja vihreät pyrkivät hyödyntämään vaalivoittonsa.
Perinteisille suurpuolueille vaalit ovat merkinneet rankkoja vaalitappioita. Puolueet ovat omaksuneet erilaisia strategioita ylläpitääkseen mahtiasemansa.
Saksan demarit vaihtavat taas johtajaa
Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Andrea Nahles ilmoitti astuvansa syrjään. Puolueen johtajan paikka on hyvin tuulinen. Nahles ehti toimia puheenjohtajana vain hetken, kun viime vuoden liittopäivävaaleissa puheenjohtajaa vaihtui viimeksi.
Tuolloin lähtöpassit sai europarlamentin ex-puhemies Martin Schulz. Hänen toivottiin jopa nousevan liittokansleriksi, mutta jo viime vuonna vaalituloksesta oli 20 vuodessa sulanut puolet pois. Vaihtoehtopuolue AfD vakiinnutti paikkansa maan poliittisella kartalla.
Eurovaaleissa lunta tuli tupaan viime vuoden liittopäivävaaleista. AfD:n ohella vihreät kasvatti ääniosuuttaan merkittävästi. Vihreiden voitto oli niin murskaava, että Saksassa mietitään jo sitä, voisiko maassa olla lähitulevaisuudessa vihreä liittokansleri.
Näin voi käydä, mutta se vaatii muutaman muuttujan loksahtavan kohdalleen. Ensiksi SPD:n on tehtävä päätös jättää maan hallituksen apupuolueen asema. Toiseksi vihreiden on sitten kieltäydyttävä kohteliaasti Jamaika-koalition uudesta mahdollisuudesta.
Hallituksen nimi tulee CDU:n, FDP:n ja vihreiden puoluetunnusväreistä. Ne ovat samat kuin Jamaikan lipussa.
Kolmanneksi vihreiden on vielä lunastettava kannatusnousunsa ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa.
Vaalitulos oli liikaa myös Ranskan suurpuolueelle
Ranskassa porvaripuolue Tasavaltalaiset upposi jopa Saksan demareita huonompaan tulokseen. Tasavaltalaispuolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez ilmoitti eroavansa. Puolue jäi alle 9 prosentin kannatuksen. Se on surkea tulos puolueelle, joka on tottunut tasaväkisesti kamppailemaan sosialistien kanssa maan vallasta.
Tasavaltalaispuolue yritti ottaa kurssin kohti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolueen oli määrä palata perusasioiden äärelle. Aiheina olivat turvallisuus, järjestys ja työnteko. Maahanmuuttokriittisten äänestäjien riiaus ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vaalivoitot lipuivat maahanmuutto- ja EU-vastaiselle kansalliselle liittoumalle keskustaliberaaleille.
Belgiassa kolmoisvoitto kansallismielisille
Belgiassa eurovaalit kulkivat kahden eurokriittisen ryhmän komennossa. Maan puoluekenttä on hyvin pirstaloitunut. Meppipaikkoja jaettiin peräti yhdeksälle puolueelle. Maan kolmestatoista meppipaikasta kuusi meni ECR-ryhmää edustavalle oikeistopuolue N-VA:lle ja uuden EAPN-ryhmän Vlaams Belangille. Kumpikin puolue nappasi kolme meppipaikkaa.
Vlaams Belangin vaalivoitto perustui selkeään kampanjaan, jossa käytettiin avuksi sosiaalista mediaa.
Belgiassa järjestettiin eurovaalien yhteydessä myös alue- ja parlamenttivaalit. Vlaams Belang nousi jokaisessa vaalissa ja ylsi siten kolmoisvoittoon.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Euroopan tehtävä on suojella omia yhteiskuntiaan haitalliselta maahanmuutolta – ”Turvapaikanhakijoiden liikkuminen EU:n sisällä mieleiseensä valtioon on katkaistava”

Perussuomalaiset nosti kannatustaan ja keräsi enemmän ääniä kuin koskaan aiemmin EU-vaaleissa – puoluesihteeri Slunga-Poutsalo: ”Tulos on myrskyvaroitus ajatellen tulevia kuntavaaleja”

Brittikonservatiivit puun ja kuoren välissä Brexit-puolueen voitettua eurovaalit

Kansa sai tarpeekseen ampumisista ja pommeista – ruotsidemokraatit vaalivoittoon maahanmuuttajavaltaisilla alueilla

Immonen: Italian tiukka maahanmuuttopolitiikka toimii – elintasopakolaisten tulo loppunut

Saksan entiset demarijohtajat jäsenkirjeessään: Olemme hyvin huolissamme puolueestamme
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













