
Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. / LEHTIKUVA
EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 31.8. julkaistussa arvo- ja asennetutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisten käsityksiä rasismista syksyllä 2023. Tutkimuksen tulokset kertovat suomalaisten ottavan rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta suomalaiset eivät ole lainkaan yksimielisiä.
EVAn tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana yhteiskunnassamme, mutta 55 prosenttia arvioi rasismin olevan vähäinen ongelma. EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990.
90 prosentin mielestä henkilön syrjiminen tämän etnisen taustan takia on rasistista. Tällaista syrjintää on esimerkiksi henkilön sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi, minkä valtaenemmistö, 81 prosenttia vastaajista, katsoo olevan rasistista. Yhtä moni, 81 prosenttia kyselyyn vastaajista, pitää rasistisena halventavaa kielenkäyttöä etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä.
Lähes yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, pitää vähintään melko tärkeänä, ettei Suomessa sallita rasismia. 51 prosenttia puolestaan arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä melkein puolet, 49 prosenttia, ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.
Motiivi ratkaisee
Ainoastaan 14 prosenttia pitää rasistisena vanhan, nykyisin rasistisena pidetyn kirjallisuuden tai muun taiteen esilletuomista. Selvä enemmistö, 63 prosenttia, ei pidä tätä rasistisena. Tutkimuksen raportti toteaa, että kyseessä on yksi harvoista kyselyssä mukana olleista asioista, jonka ei-rasistisuudesta eri väestöryhmät ovat osapuilleen samaa mieltä.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset vaikuttavat tuntevan itsensä epämukavaksi asetelmassa, jossa jokin teko tai asia koetaan rasistisena, vaikka toimijan motiivit eivät ole olleet rasistisia. Tällaisia tilanteita ovat myös niin sanotut mikroaggressiot. Ne ovat yleensä vilpittömiä kysymyksiä tai kohteliaisuuksia, jotka vastaanottaja voi kuitenkin kokea syrjivinä.
Suomalaisista vain 21 prosenttia arvioi rasistiseksi kysymisen ulkomaalaistaustaiselta näyttävältä, mistä maasta tämä on kotoisin. 64 prosenttia ei pidä tätä rasistisena.
Tuotemerkkien nimien vaihtamista ei ymmärretä
Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. Suomalaisille tällaisten toimien tarpeellisuus ei kuitenkaan ole täysin selvää.
Vastaajista 30 prosenttia pitää rasistisina sellaisia tuotemerkkejä kuluttajatuotteissa, jotka voivat halventaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, mutta lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, ei näe niitä rasistisina.
Vain viidesosa pitää rasistisena asetelmaa, jossa valkoinen näyttelijä esittää toiseen etniseen ryhmään kuuluvaa, mutta enemmistö (59 prosenttia) ei näe siinä pulmaa. Tähän kategoriaan kuuluu niin sanottu blackface-ilmiö, jossa valkoihoinen näyttelijä on värjännyt naamansa tummaksi.
Heli-Maria Wiik
Lue myös
Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuotemerkit Blackface mikroaggressiot arvo- ja asennetutkimus Elinkeinoelämän valtuuskunta etninen tausta taide Rasismi Kirjallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Aktivistien tilipäivä – väärillä väitteillä ratsastava Black Lives Matter takoi puolessa vuodessa 10 miljardia dollaria

”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin

Bergbom: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka noudattaa yleispohjoismaista linjaa – ”Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa”

Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu

Hirttoköysi olikin lavastus – amerikkalaisnäyttelijä järjesti itseensä kohdistuneen ”viharikoksen”
Viikon suosituimmat

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.

Antikainen tyrmää SDP:n Elorannan ehdotuksen: ”En aio kumarrella punakaartilaisille”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille

Kanadan joukkoampumisesta epäilty on 18-vuotias naiseksi identifioituva mies – taustalla vakavia mielenterveysongelmia
Tumbler Ridgen kouluampumisesta epäilty Jesse Van Rootselar syntyi miehenä, kävi läpi sukupuolenvaihtoprosessia ja identifioitui sen jälkeen naiseksi. Hän oli ollut poliisin kanssa tekemisissä vakavien mielenterveysongelmiensa vuoksi. Kanadan ampumistragediassa kuoli 9 ihmistä.

Purra: Tämä häkkyrä ylläpitää halpamaahanmuuttoa ja syrjäyttää kouluttamattomat ihmiset työmarkkinoilta – ”Sosiaaliturvaa pitää uudistaa”
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Tule freelance-toimittajaksi Suomen Uutisiin

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää














