

Ote GnS Economicsin ennustepäivityksestä. Tekstin tummennus SU.
GnS Economics: Pandemian taltuttamisnopeus ratkaisee, vajoaako maailmantalous mustaan aukkoon
Talousennusteet ovat menneet viimeisen reilun kuukauden aikana täysin uusiksi. Enää ei puhuta siitä voidaanko taantuma välttää, vaan siitä; kuinka syvä taantumasta tulee. Varsin pessimistisistä skenaarioistaan tunnetun GnS Economicsin ennustepäivitys on pahimmillaan hyytävää luettavaa: Suomen talous puolittuisi kolmen vuoden aikana.
Kotimaisen talouden analyysiyhtiö GnS Economicsin ennustepäivitykset tehdään nyt aiempaa julkaisutahtia tiheämmin pandemian vuoksi. Yhtiö kertoo ennusteen laadinnan olevan ennennäkemättömän epävarmaa lukuisten muuttujien kanssa.
Tuoreessa pikakatsauksessaan GnS on laatinut kolme erilaista mahdollista lopputulemaa, joista todennäköisin on luettavissa suomeksi tämän linkin takaa.
Ennusteessa on listattu kahdeksan erilaista muuttujaa, joista keskeisin on pandemian talttumisnopeus. Todennäköisin skenaario toteutuu noin 60 prosentin todennäköisyydellä ja se on laskettu laajemmasta ennusteesta. Laajempi ennuste sisältää kaksi muuta latua: toivorikkaan vaihtoehdon sekä täysin lohduttoman lopputuleman.
Pandemia nopeasti hallintaan
Optimistisessa vaihtoehdossa maailman valtiot saavat päättäväisillä rajoituksilla pandemian nopeasti hallintaan ja sen huippu osuisi vapun tienoille. Tällöin alkukesästä matkustusrajoituksia voitaisiin hiljalleen purkaa jo alkukesästä.
Keskuspankit onnistuvat estämään rahoitusmarkkinoiden kaatumisen rajattomilla tukitoimillaan, mikä toisaalta johtaa talouden ”sosialisointiin”. Keskuspankit ovat jo luvanneet järeitä toimia ja Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on luvannut rajoittamattoman tuen.
Euroopassa tulee tehdä äärimmäisen vaikeita toimia. Euroopan valtioiden tulee taata pankkien talletukset ja saatavat. Sen lisäksi pankit tulisi pääomittaa tallettajien varoilla ja euroalueelle tulisi yhteiset velkakirjat eli eurobondit.
EKP joutuisi myös tulostamaan rahaa suoraan kansalaisille. Tällä haavaa EU-lait eivät mahdollista tätä.
Talous toipuisi hetkellisesti ja Suomen talous kutistuisi vain hieman reilut kahdeksan prosenttia pääosin alkuvuoden jo ennakoitujen lukujen vuoksi. Ensi vuonna Suomen saattaisi jopa päästä plussan puolelle. Toipumisen hinta on kuitenkin kova.
– Rahoitusmarkkinoiden ja talouden maailmanlaajuinen massiivinen sosialisointi tarkoittaisi myös maailmantalouden seisahtumista, stagnaatiota, katsauksessa todetaan.
Tällainen talouden piiputtaminen johtaisi uuteen finanssikriisiin. Vuonna 2023 Suomen talous sukeltaisi kahdeksan prosenttia.
Kuin globaali Neuvostoliiton luhistuminen
Pessimistisen skenaarion lähtökohtana on se, etteivät maailman valtiot tee heti rajuja pandemian etenemistä rajoittavia toimia. Mitä pidemmälle pandemian annetaan rehottaa, sitä rajummat sulkutoimet aikanaan tarvitaan.
Jos pandemia leviää vielä kesälläkin, maailmantalous joudutaan pysäyttämään poikkeuksellisen voimakkain keinoin. Keskuspankkien elvytystoimet valuvat hiekkaan, koska ihmisten pitää olla tiukasti kotikaranteenissa.
Tällöin taloudellinen toimeliaisuus romahtaa joka paikassa. Euroopan pankkiala ei kestäisi tätä. Se kaatuisi ja veisi eurovaluutan mennessään.
Kiinan vienti haihtuisi ja se kaataisi Kiinan talouden. Kaikkialla nähty mahalasku johtaisi systeemikriisiin. Suomen talous sukeltaisi yli 50 prosentilla tänä aikana. Suomen talouden pohjaan päästäisiin aikaisintaan vuonna 2023.
Tätä voisi kuvailla Neuvostoliiton romahtamisena kuitenkin niin, että valtiot luhistuisivat kautta planeetan. GnS Economics kertoo, että tällaisen tapahtuman talousvaikutuksia ei olla koskaan koettu. Siksi vaikutukset ovat pikemminkin vain valistuneita arvauksia, koska niitä ei voida mallintaa mitenkään.
Lue myös italialaisen Unicredit-pankin talousennuste >
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Keskuspankit varoittaneet vuosia velka-ansasta – nyt ne suorastaan usuttavat velkaantumaan
Viikon suosituimmat

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












