Greta Thunbergin aika on ohi

16-vuotiaasta ruotsalaisesta Greta Thunbergista tehtiin kuin yhdessä yössä kansainvälinen poliittinen nuorisoidoli ja länsimaisen ilmastopolitiikan auktoriteetti. Alaikäistä ilmastoaktivistia kutsuttiin pitämään synkkiä ja syyllistäviä palopuheita globaalin eliitin huippukokouksiin. Media teki hänestä kulttihahmon ja pyhimyksen, joka suojeli ympäristöradikaalien poliittisia agendoja. Ukrainan sota ja kansainvälinen energiakriisi ovat kuitenkin ajaneet Thunbergin paitsioon. Tuoreessa Sky News -kanavan haastattelussa toimittaja Andrew Bolt ja politiikan kommentaattori Brendan O’Neill syyttävät ympäristöaktivisteja ja Thunberg-kulttia perinteisen energiasektorin alasajosta ja ihmisten ahdingosta. Heidän mukaansa tavalliset ihmiset maksavat nyt kovaa hintaa siitä, kun energiapolitiikassa seurattiin sokeasti teini-ikäisen aktivistin ohjeita.

Nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on yksi viime vuosien ikonisimmista kansainvälisistä hahmoista. Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä näyttää kuitenkin siltä, kuin entinen poliitikkojen ja median lemmikki on vaipunut unohdukseen. Tuoreessa Sky News -kanavan haastattelussa toimittaja Andrew Bolt ja politiikan kommentaattori Brendan O’Neill käyvät läpi Thunberg-hysterian elinkaarta ja ongelmallisuutta.

Yhdessä yössä kulttijohtajaksi

Kaikki alkoi syksyllä 2018 Ruotsin valtiopäivävaalien alla, kun 15-vuotias Thunberg aloitti ”koululakon ilmaston puolesta”. Aluksi hän vaati hallitusta vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Thunbergin ympärille kerääntyi ällistyttävän nopeasti suuri mielenosoitusliike. Bolt ihmettelee, miten jo saman vuoden joulukuussa ruotsalainen Limhamnin kirkko julisti Twitterissä: ”Jeesus Nasaretilainen on nyt nimennyt yhden seuraajistaan, Greta Thunbergin”.

Koululaiset ympäri maailmaa alkoivat järjestää säännöllisiä mielenosoituksia, joissa vaadittiin ”ilmastotekoja”. Seuraavana vuonna jo Suomessakin kouluihin oli laadittu Opetushallituksen tuella ”Open ilmasto-opas”, joka kannusti koululaisia ilmastoaktivismiin.

Alaikäisyydestään huolimatta tai pikemminkin sen vuoksi media ja lobbarit leipoivat nuoresta ilmastoaktivistista maailmanlaajuisen poliittisen ilmiön. Hänet kutsuttiin puhujaksi mm. Ranskan parlamenttiin, EU:n ja YK:n kokouksiin sekä Davosiin World Economic Forumin huippukokoukseen. Thunberg maalaili dramaattisesti uhkakuvia maapallon tulevaisuudesta ja syytti yleisöä hänen ”unelmiensa ja lapsuutensa varastamisesta”.

Media rakastui luomaansa hahmoon. Päättäjät ja kolumnistit ylistivät nuorta ilmastolakkoilijaa ja yrittivät tätä kautta esittää olevansa ajan hermolla. TIME-lehti valitsi Thunbergin jopa vuoden henkilöksi ”TIME’s Person of the Year 2019”. Tähän mennessä Thunberg on ollut jo kolme kertaa ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Thunbergista tuli kuin yhdessä yössä kansainvälinen nuorisoidoli ja länsimaisen ilmastopolitiikan auktoriteetti. Hän oli esillä kaikkialla. Thunberg oli kuin pyhimys, joka suojeli ilmastoaktivistien radikalismia ankaralta kritiikiltä.

Mutta minne Thunberg katosi?

Jo vuosi sitten Euroopassa koettiin esimakua ilmastopolitiikalla aiheutetusta energiakriisistä ja nousevista energiakustannuksista. Tuolloin Thunberg kuittasi poliitikkojen huolet ivallisesti: ”blaa blaa blaa”. Sen jälkeen vastaanotto on ollut ristiriitaisempi.

Viimeistään Ukrainan sota, inflaatio ja uusi maailmanlaajuinen energiakriisi ovat antaneet ihmisille kiireellisempää ajateltavaa. Boltin mukaan nykyiset olosuhteet auttavat myös ymmärtämään Thunberg-ilmiön mielettömyyden:

“Pelkkä lapsi, täynnä raivoa, maailmanloppu pakkomielteenään, vailla minkäänlaisia käytännön ratkaisuja… mutta siellä hän oli, läksyttämässä maailmalle, miten johtaa 2000-luvun kehittyneitä talouksia. Aivan hullua! Mutta, minne hän katosi?”

Tänä vuonna 19-vuotiaan Thunbergin suurin tempaus jäi pelkäksi lavapuheeksi Englannissa järjestetyillä Glastonbury-musiikkifestivaaleilla. Hän varoitteli tuttuun tapaansa luonnonkatastrofeista ja maailmanlopusta, vaati välittömiä ilmastotekoja ja sätti maailman johtajia saamattomuudesta.

Aiemmista vuosista poiketen Thunbergin mediahuomio jäi nyt olemattomaksi. Vasemmistolaisen Guardian-lehden artikkelin lisäksi brittien yleisradioyhtiö BBC tyytyi lähinnä mainitsemaan viihdesivuillaan Thunbergin terveisistä festarikansalle. Guardian-lehden artikkelista näkyy, miten Thunberg kilpailee maailman huomiosta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Boltin mukaan Thunberg on oman menestyksensä uhri, joka ”yrittää pelotella ihmisiä tekemään todella, todella typeriä asioita, joista maksamme kovaa hintaa”.

Hän nostaa esille, miten vuonna 2019 suosionsa huipulla ollut 16-vuotias Thunberg ohjeisti brittipoliitikkoja kieltämään liuskekaasun ja hiilen tuotannon. Aikuiset poliitikot noudattivat lapsen suosituksia, ja liuskekaasun tuotanto kiellettiin. Myös hiilivoimaa alettiin ajamaan alas.

Vielä kaksi vuotta aikaisemmin olisi saattanut olla ennenkuulumatonta todeta ääneen, ettei valtiollisessa energiapolitiikassa ole viisasta seurata sokeasti 16-vuotiaan aktivistin ohjeita. Bolt sanoo tämän nyt suoraan. O’Neill luonnehtii tilannetta suorastaan katastrofaaliseksi, sillä nyt koko Euroopassa Isoa-Britanniaa myöten on suuri energiakriisi.

”Sähkölaskut nousevat katosta läpi, eikä ihmisillä ole talvella varaa pitää edes valoja ja lämmitystä päällä. Ihmiset ovat todella huolissaan, miten he pysyvät lämpimänä, miten he valmistavat ruokaa, ja miten he voivat ruokkia lapsensa. Tämä energiakriisi on suora seuraus vihreästä kultista, jota Greta Thunberg on johdatellut viimeiset pari vuotta.”

Lapsen opetuslapset eivät piitanneet realiteeteista

O’Neillin mukaan brittiläiset Thunbergin seuraajat lobbasivat energiapolitiikkaa realiteeteista piittaamatta. He vaativat energiantuotannon alasajoa hiilivoimasta ydinvoimaloihin ja odottivat tuuli- ja aurinkovoimalta liikoja. ”Ikään kuin nuo energiamuodot voisivat tarjota riittävästi energiaa modernille yhteiskunnalle kuten Britannialle”.

Aktivismi on O’Neillin mukaan keskeisin syy energiakriisiin. Hänen mukaansa ihmiset tulevat nyt kärsimään monella elämän osa-alueella. Taloudellisen niukkuuden lisäksi energiakriisi vaikuttaa elämänlaatuun, mukavuuteen ja terveyteen.

”On aika vaatia ympäristöhysteeristä lobbaamista edesvastuuseen siitä, mitä se on aiheuttanut tavallisille ihmisille.”

”Thunbergin aika on ohi”, Bolt sanoo. ”Ei ole ihme, etteivät poliitikot enää halua poseerata sellaisen naisen, tytön, vieressä, joka räksyttää heille, että heidän asiansa on väärin tai edustaa pahuutta.”

O’Neillin mukaan Thunbergia ympäröinyt ilmiö on ollut eriskummallinen hetki länsimaisessa poliittisessa historiassa. Hän ihmettelee, miten alaikäisestä aktivistista saatettiin vielä nykyaikana tehdä niin merkittävä ”ympäristömessias”, ”jumalallinen hahmo”. Hänen annettiin saarnata tuomiota ihmiskunnalle ja vaatia ”takapajuista” politiikkaa.

”Se, miten poliitikot lankesivat hänen jalkojensa juurelle, oli häpeällisimpiä näytöksiä modernin aikamme politiikassa.”

Erityisen huolestuttavana piirteenä O’Neill näkee sen, ettei Thunbergia ole saanut kritisoida: ”Ihmiset sanoivat, ettei lasta saa arvostella. Hänen ikäänsä käytettiin suojakilpenä taantumukselliselle ajattelulle, jota hän edusti.”

O’Neill on toiveikas siitä, että ihmiset ”tulisivat vihdoin järkiinsä”. Tästä on jo orastavia merkkejä. Thunberg on jo joutunut ihmettelemään, miksi ruotsalaiset poliitikot ja media eivät enää innostu hänestä ja hänen synkistä julistuksistaan entiseen tapaan.