Lääketieteen tohtorin Mikko Paunion pilapiirroksilla höystetty uusi kirja Hourulan väen ilmastovallankumous osoittaa, kuinka vihreys paljastuu demokratian vastaiseksi voimaksi, joka ammentaa 1920-luvulla perustetun Frankfurtin koulukunnan identiteetti-ideologian synkistä kaoottisista tieteenvastaisista mietteistä.

Mikko Paunion kirjassa kerrotaan identiteetti-ideologiaan pohjaavan ympäristöpolitiikan hirvittävästä lopputuloksesta, kierrätysintoilun aiheuttamasta maailman merien ja köyhien maiden muoviroskasaastumisesta, globaalista jätehuollon kriisiytymisestä sekä myös maailman köyhien unohtamisesta.

– Tämä touhu on niin pimeää, että on aika nauraa sille raikuvasti ensihoitona siitäkin huolimatta, että olemme tekemisissä kuolemanvakavan yhteiskunnallisen ilmiön kanssa. Tästä ajatuksesta syntyi Turun Sanomien ex-pilapiirtäjän Mika Rantasen kanssa juhannuksen alla idea pilakuvilla ryyditetystä kirjasta, Paunio sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa perussuomalaisten puoluetoimistossa järjestetyllä Työmiehen tuumaustunnilla.

Kestävä kehitys onkin estävää kehitystä

Tohtori Paunio esitteli kirjaa ja sen piirroksia. Paunion mukaan kirjan ydinviesti kuvaa hetkeä, kun ”ilmastokeskustelu lähti lapasesta ja kapitalismi ristiinnaulittiin.”

– Kirjan narratiivi rakentuu ajalliselle kaarelle vuonna 1846 julkaistun David Thoreaun Elämää Metsässä -kirjan ydinviestin, joka on vihreä alkuvalhe, aina lokakuussa 2018 julkistetun YK:n ilmastopaneelin IPCC:n Puolentoista-asteen erikoisraportin viime kädessä synnyttämään kaoottiseen ilmastokeskusteluun.

-Tämä raportti lopulta raivasi tietä kohti huhtikuussa 2019 alkaneelle ”Hourulan väen ilmastovallankumoukselle” eli Elokapinalle Greta Thunberg-ilmiöineen. Elokapina tunnetaan englanniksi nimellä Extinction Rebellion tai tuttavallisesti vain XR.

Paunion kirjassa osoitetaan, että kestävä kehitys onkin nimestään huolimatta estävää kehitystä ja kuinka etuoikeutetulla muita tasa-arvoisemmalla punavihreällä etujoukolla ei ole aikomustakaan tehdä muilta vaatimiaan uhrauksia ja luopua saavutetusta maallisesta hyvästä.

– Kerron siinä myös kierrätysintoilun aiheuttamasta maailman merien ja köyhien maiden muoviroskasaastumisesta ja globaalista jätehuollon kriisiytymisestä, kuin myös maailman köyhien unohtamisesta.

Kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia

Paunion kirjassa kerrotaan vihreiden advokoimien vaihtoehtoisten energiamuotojen vaatimista valtavista maa-aloista ja niiden aiheuttamista ympäristö- ja luontohaitoista

Tuumaustunnilla Paunio näytti verkkokeskustelusta löytämänsä kommentin, jossa huolestunut isä kertoi, että hänen poikansa oli saanut biologiankokeessa miinuspisteen vastattuaan, että kasvit tarvitsevat elääkseen veden, valon, lämmön ja ravinteiden lisäksi myös hiilidioksidia. Isä kertoi, että opettajan mukaan vastaus oli ollut väärä, koska hiilidioksidia ei mainittu opetusohjelmassa.

– Opettaja todennäköisesti kertoo oppilailleen hiilidioksidikammossaan myös, että hiilidioksidia tupruttamattomien sähköautojen suosiminen on ekoteko? Onkohan näin? Jos tarkastellaan pelkästään sähköauton tarvitseman litiumakun ympäristöjalanjälkeä, niin litium pitää irrottaa suolasta, Paunio sanoi.

Hän esitti lyhyesti sosiaalisesta mediasta poimimansa havainnollistavan lainauksen:

Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. Käytännössä yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.

Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella. Pohjavesi pumpataan maanalaisen suolaveden kanssa sekaisin ja laitetaan haihtumaan jättimäisiin betonialtaisiin puoleksi vuodeksi.

Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi. Haihtumisen jälkeen altaisiin jää tiivistynyttä massaa, josta litium saadaan kemikaaleja käyttämällä irti. Kaivostoiminnan jätteet ovat myrkyllisiä. Tämä tulisi sähköautosta vouhottavien poliitikkojen ymmärtää. Tyhmyys on päättäjässä vielä pahempi vika kuin ilkeys.

Luonnontiede sivuroolissa ilmastovallankumouksessa

Paunion kirja on päivitetty ja yksinkertaistettu versio neljä ja puoli vuotta sitten Auditoriumin julkaisemasta kirjasta Vihreä valhe – Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset, jossa muun muassa käydään läpi viheruskonnon historiaa.

Paunion mukaan olemme yhteiskunnassa ajautuneet äärivasemmiston lähes täysin mediavallan avulla hallitsemassa identiteetti-ideologisessa ympäristökeskustelussa niin holtittomaan tilanteeseen, että kriittisellä luonnontieteellisellä tarkastelulla on enää sivurooli.

– Tosin jopa BBC:kin on reagoinut tähän vastuullisesti ja haastattelun avulla kertonut, että Hourulan väen ilmastohihhuleiden ja elokapinoitsijoiden väitteet maapallon tuhoutumisesta 10 vuoden sisällä ovat keksittyjä.

Vihreinä esiintyvät Hollywood-tähdet tuhlaavat vettä

Paunion mukaan vihreä ajattelu on luonut orwellimaisen sanaston, jolla edistetään sokerilla huurrutettua estävää kehitystä.

– Sähkön ja veden säästäminen on estävän kehityksen pakkomielle numero yksi. Niinpä Maailman terveysjärjestön ykköstavoite, joka edelleen on voimassa, eli pyrkimys turvata jokaiselle maapallon ihmiselle mahdollisuus kuluttaa vettä 150-200 litraa päivässä, on häivytetty YK:n estävän kehityksen tavoitteista.

– Maapallon köyhimmät ihmiset tarvitsisivat meidän laillamme päivittäin vettä, jotta he voisivat ehkäistä eri hygieenisin keinoin infektioista – ei ruoan puutteesta – johtuvaa 800 miljoonaa ihmistä koskettavaa aliravitsemusta. Kuitenkin WHO:n em. pyrkimys on orwellilaisessa uuskielessä muutettu siten, että puhdas juomavesi on julistettu hyveellisesti estävän kehityksen deklaraatioissa ihmisoikeudeksi.

Paunio muistutti myös, että vihreydestään tunnetut kalifornialaiset kuluttavat maailman eniten kotitalouksien talousvettä.

– Ennen eeppistä kuivuutta, he kuluttivat noin 800 litraa vettä asukasta kohti päivässä. Muutama vuosi sitten kuivuuden ja ankarien vedensäästömääräysten myötä heidän kulutuksensa laski 600 litraan päivässä.

– Vihreät Hollywood-tähdet kuten Arnold Schwarzenegger ja Leonardo Di Caprio, jotka ovat hiljan moraaliposeeranneet Greta Thunbergin kanssa kuluttavat vettä sitten tuhansia litroja päivässä, koska heidän kartanoidensa uima-altaat ja valtavat nurmikentät tarvitsevat paljon vettä.

SUOMEN UUTISET