

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: Ajatuksilleni on ollut tilausta
– Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien. Kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa, perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoo
Perussuomalaisen haastattelussa.
Puolisen vuotta sitten Jussi Halla-ahon kulkuväline vaihtui polkupyörästä lentokoneeseen ja työpaikka eduskunnasta europarlamenttiin. Myös arki muuttui. Brysselissä tehdään töitä aamusta iltaan ja kotona hoidetaan lapsia.
Haastattelu tehdään puhelimitse, sillä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on Brysselissä. Kuinkas muutenkaan. Halla-aho matkustaa sinne joka maanantai-aamu, ja kotiin lennetään takaisin torstai-iltana tai perjantai-aamuna. Eiran-kodissa odottaa Hilla-vaimon lisäksi kaksi kouluikäistä tyttöä sekä 1- ja 6-vuotiaat pojat.
Rakentavampaa keskustelua
Europarlamentin myötä Halla-ahon työpäivässä muuttui paljon muutakin kuin kulkuväline. Hän on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) jäsen. Lisäksi hän kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Halla-aho on myös EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Töitä siis riittää.
– Päivät ovat tavattoman pitkiä. Valiokuntatyöskentely kestää viiteen tai kuuteen, jonka jälkeen on lobbausta, seminaareja ja yhteistyötä suomalaisten viranomaisten, kuten sisäministeriön kanssa. Eli verkostoitumista, joka on tärkeää tässä työssä. Työpäivät venyvät usein yhdeksään tai kymmeneen, Halla-aho kertoo.
Suomalaisten poliitikkojen pitäisi ottaa Halla-ahon mielestä mallia Brysselistä.
– Keskusteluilmapiiri on rakentavampi kuin Suomen eduskunnassa. Ei ole opposition ja hallituksen vastakkainasettelua ja sitä, että kun enemmistöhallituksen ohjelma on laadittu, päätöksiin on hankala tehdä muutoksia seuraavaan neljään vuoteen. Lisäksi tuntuu, että valiokunnassa kun jotain sanoo, sillä voi olla jopa jotain merkitystä. Positiivista on myös se, että täällä perussuomalaisuus ei ole taakka. Suomen politiikassa siihen liittyy aina tietynlaista latausta.
80 000 äänen meppi
Halla-aho tunnetaan kärkevistä mielipiteistä ja sarkasmisuudesta. Miehen suosio on ollut hämmentävää. Vuonna 2011 Halla-aho valittiin kansanedustajaksi koko maan kuudenneksi suurimmalla, yli 15 000 äänimäärällä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon kolmanneksi suurimmalla, yli 6 000 äänivyöryllä.
Viime vuonna Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle parlamenttivaaleissa. Hänet valittiin maan toiseksi suurimmalla – Alexander Stubbin jälkeen – 80 529 äänimäärällä. Eikä siinä kaikki: Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä -blogissa käy päivittäin 3 000-8 000 lukijaa.
– Ajatuksilleni on ollut tilausta. Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien, ja kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa. Uskottavaa sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla 2000-luvun puoliväliin asti. Olen ollut oikeissa paikoissa nostamassa esille oikeita asioita, Halla-aho pohtii suosionsa syytä.
Europarlamentti puhujapönttönä
Halla-aho sanoo, että työ EU-parlamentissa vaatii vielä opettelua. Joka päivä tulee jotain uutta.
– Haen paikkaani, ja teen sen vuoksi vielä vähän kaikenlaista. Ainakin siihen asti, kunnes huomaan ajan rajallisuuden, hän sanoo hieman sarkastisesti.
Parlamentissa peräänkuulutetaan erikoistumista, ja sen Halla-ahokin on huomannut.
– Pelkkä valiokuntatyöskentely pitää kiireisenä. Minulla on omat vahvuudet, mutta muissa asioissa turvaudun itseäni viisaampiin.
Jotkut käyttävät parlamenttia puhujapönttönä, mutta Halla-aho ei itse toimi näin.
– Omalle asialle pyritään saamaan julkisuutta. Se on yksi tapa tehdä tätä työtä. Itse en välttämättä osaa pitää repäiseviä puheita, mutta pyrin tuomaan keskusteluihin sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole olleet riittävästi esillä.
Äänestäjien armosta
Bryssel on muuttunut Halla-ahon silmissä rennosta kaupunkilomakohteesta ruuhkaiseksi työpaikaksi. Kaupungin liikenteestä kuulemma näkee, kuinka paljon siellä käydään vain töissä.
– Eihän reissutyö ole mitenkään tavatonta. Nekin kansanedustajat, jotka asuvat kauempana Helsingistä, reissaavat työn ja kodin välillä.
Halla-aho ei mennyt Brysseliin lomailemaan. Niitäkin poliitikkoja kuulemma on, jotka elelevät hiljaisesti neljä ensimmäistä vuotta, kunnes heräävät blogissaan hieman ennen vaaleja.
– On tärkeää muistaa, kenen asialla tässä ollaan. Teen tätä äänestäjien armosta ja heidän takia otan työn vakavasti.
Perhe hyväksynyt uuden työn
Uusi työ on vaikuttanut vapaa-aikaan, sillä sitä ei juurikaan enää ole. Lasten harrastuksiin ja koulunkäyntiin ei myöskään ehdi panostaa.
– Tai on sitä vapaa-aikaa Brysselissä, mutta sekin menee nukkumiseen. Kotona hoidan lapsia sunnuntai-iltaan asti.
Perhe on silti ollut ymmärtäväinen.
– En ole saanut – ainakaan vielä – tiukempaa palautetta. Perheeni on hyväksynyt ja ymmärtänyt työni vaatimukset aika hyvin.
Jussi Halla-aho pitää tiedotustilaisuuden tulevaisuuden suunnitelmistaan perjantaina 16. tammikuuta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pariisin isku ei yllättänyt Halla-ahoa: Terroristit karkotettava Länsi-Euroopasta
Viikon suosituimmat

Antikainen: Irakilaiselle perheelle henkivartijat 2,5 miljoonalla – ”Ei voi olla hyväksyttävää missään”
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.

Helsingin Sanomat julistaa Wille Rydmanin epäonnistujaksi, kommentoijat eri mieltä: ”Äänestäjät aivan erityisen tyytyväisiä”
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.

Loppu ilmaisille lounaille Britanniassa: Turvapaikanhakijat joutuvat pulittamaan takaisin ”kansan osoittaman anteliaisuuden”
Britannian sisäministeriö suunnittelee uudistusta, jonka mukaan tilapäisen turvapaikan saaneet joutuisivat maksamaan takaisin majoitus- ja elinkustannuksensa, jahka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Muutoin pysyvä oleskelulupa jää maahantulijalta haaveeksi.

Ruotsalaispoliisi pahoinpideltiin hengiltä MM-kisakatsomossa – Tanskan ulkoministeri ”täynnä surua ja raivoa”
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.

Espoon alakoululaisille tyrkytetään antirasismikoulutusta – THL:ltä haetaan 600 000 euroa ”terveyden edistämiseen”
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.

Pääministeri Sipilälle ikänsä valehdellut turvapaikanhakija tuomittiin halvaantuneen naisen raiskauksesta
Helsingin hovioikeus tuomitsi kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen miehen, joka nousi julkisuuteen syyskuussa 2015 valehdeltuaan ikänsä silloiselle keskustan pääministerille Juha Sipilälle. Nyt hänet tuomittiin osittain halvaantuneen naisen raiskaamisesta.

Uutuuskirja rusikoi wokea vasemmalta – Sahra Wagenknecht puolustaa työtätekeviä ihmisiä ja perinteisiä arvoja
Saksalainen kohupoliitikko Sahra Wagenknecht rusikoi uutuuskirjassaan maahanmuuttoa, wokea ja cancel-kulttuuria. Wagenknechtin mukaan uuden maailmanjärjestyksen mukanaan tuoma "avoimuus" ja "edistys" ovat merkinneet suurelle enemmistölle lähinnä turvattomuutta ja rappiota. Paluu parempaan vaatisi kansallismielisyyden kunnianpalautusta.

Kuka hyötyy järjestöavustuksista – selvitys paljastaa varakkaat STEA-tuensaajat ja identiteettityön puuhastelijat
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.

UKK-instituutti tuohtui Rydmanille: haastaa valtion oikeuteen – tietysti veronmaksajien rahoilla
UKK-instituutti on saanut saman valtionavustuksen automaattisesti 16 vuoden ajan. Kun summa pieneni alle kymmenellä prosentilla, se päätti viedä asian tuomioistuimeen – veronmaksajan rahoilla.

Ruotsalaistoimittaja kävi läpi sata oikeustapausta – hijabin käyttöä valvottiin pahoinpitelyillä, kuristamisilla ja tappouhkauksilla
Ruotsalaisen toimittajan kokoama sadan oikeustapauksen selvitys kuvaa, kuinka poliittisen islamin pukeutumissääntöjä uhmanneita tyttöjä on Ruotsissa pahoinpidelty, kuristettu ja uhattu tappamisella.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











