

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: Ajatuksilleni on ollut tilausta
– Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien. Kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa, perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoo
Perussuomalaisen haastattelussa.
Puolisen vuotta sitten Jussi Halla-ahon kulkuväline vaihtui polkupyörästä lentokoneeseen ja työpaikka eduskunnasta europarlamenttiin. Myös arki muuttui. Brysselissä tehdään töitä aamusta iltaan ja kotona hoidetaan lapsia.
Haastattelu tehdään puhelimitse, sillä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on Brysselissä. Kuinkas muutenkaan. Halla-aho matkustaa sinne joka maanantai-aamu, ja kotiin lennetään takaisin torstai-iltana tai perjantai-aamuna. Eiran-kodissa odottaa Hilla-vaimon lisäksi kaksi kouluikäistä tyttöä sekä 1- ja 6-vuotiaat pojat.
Rakentavampaa keskustelua
Europarlamentin myötä Halla-ahon työpäivässä muuttui paljon muutakin kuin kulkuväline. Hän on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) jäsen. Lisäksi hän kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Halla-aho on myös EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Töitä siis riittää.
– Päivät ovat tavattoman pitkiä. Valiokuntatyöskentely kestää viiteen tai kuuteen, jonka jälkeen on lobbausta, seminaareja ja yhteistyötä suomalaisten viranomaisten, kuten sisäministeriön kanssa. Eli verkostoitumista, joka on tärkeää tässä työssä. Työpäivät venyvät usein yhdeksään tai kymmeneen, Halla-aho kertoo.
Suomalaisten poliitikkojen pitäisi ottaa Halla-ahon mielestä mallia Brysselistä.
– Keskusteluilmapiiri on rakentavampi kuin Suomen eduskunnassa. Ei ole opposition ja hallituksen vastakkainasettelua ja sitä, että kun enemmistöhallituksen ohjelma on laadittu, päätöksiin on hankala tehdä muutoksia seuraavaan neljään vuoteen. Lisäksi tuntuu, että valiokunnassa kun jotain sanoo, sillä voi olla jopa jotain merkitystä. Positiivista on myös se, että täällä perussuomalaisuus ei ole taakka. Suomen politiikassa siihen liittyy aina tietynlaista latausta.
80 000 äänen meppi
Halla-aho tunnetaan kärkevistä mielipiteistä ja sarkasmisuudesta. Miehen suosio on ollut hämmentävää. Vuonna 2011 Halla-aho valittiin kansanedustajaksi koko maan kuudenneksi suurimmalla, yli 15 000 äänimäärällä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon kolmanneksi suurimmalla, yli 6 000 äänivyöryllä.
Viime vuonna Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle parlamenttivaaleissa. Hänet valittiin maan toiseksi suurimmalla – Alexander Stubbin jälkeen – 80 529 äänimäärällä. Eikä siinä kaikki: Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä -blogissa käy päivittäin 3 000-8 000 lukijaa.
– Ajatuksilleni on ollut tilausta. Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien, ja kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa. Uskottavaa sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla 2000-luvun puoliväliin asti. Olen ollut oikeissa paikoissa nostamassa esille oikeita asioita, Halla-aho pohtii suosionsa syytä.
Europarlamentti puhujapönttönä
Halla-aho sanoo, että työ EU-parlamentissa vaatii vielä opettelua. Joka päivä tulee jotain uutta.
– Haen paikkaani, ja teen sen vuoksi vielä vähän kaikenlaista. Ainakin siihen asti, kunnes huomaan ajan rajallisuuden, hän sanoo hieman sarkastisesti.
Parlamentissa peräänkuulutetaan erikoistumista, ja sen Halla-ahokin on huomannut.
– Pelkkä valiokuntatyöskentely pitää kiireisenä. Minulla on omat vahvuudet, mutta muissa asioissa turvaudun itseäni viisaampiin.
Jotkut käyttävät parlamenttia puhujapönttönä, mutta Halla-aho ei itse toimi näin.
– Omalle asialle pyritään saamaan julkisuutta. Se on yksi tapa tehdä tätä työtä. Itse en välttämättä osaa pitää repäiseviä puheita, mutta pyrin tuomaan keskusteluihin sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole olleet riittävästi esillä.
Äänestäjien armosta
Bryssel on muuttunut Halla-ahon silmissä rennosta kaupunkilomakohteesta ruuhkaiseksi työpaikaksi. Kaupungin liikenteestä kuulemma näkee, kuinka paljon siellä käydään vain töissä.
– Eihän reissutyö ole mitenkään tavatonta. Nekin kansanedustajat, jotka asuvat kauempana Helsingistä, reissaavat työn ja kodin välillä.
Halla-aho ei mennyt Brysseliin lomailemaan. Niitäkin poliitikkoja kuulemma on, jotka elelevät hiljaisesti neljä ensimmäistä vuotta, kunnes heräävät blogissaan hieman ennen vaaleja.
– On tärkeää muistaa, kenen asialla tässä ollaan. Teen tätä äänestäjien armosta ja heidän takia otan työn vakavasti.
Perhe hyväksynyt uuden työn
Uusi työ on vaikuttanut vapaa-aikaan, sillä sitä ei juurikaan enää ole. Lasten harrastuksiin ja koulunkäyntiin ei myöskään ehdi panostaa.
– Tai on sitä vapaa-aikaa Brysselissä, mutta sekin menee nukkumiseen. Kotona hoidan lapsia sunnuntai-iltaan asti.
Perhe on silti ollut ymmärtäväinen.
– En ole saanut – ainakaan vielä – tiukempaa palautetta. Perheeni on hyväksynyt ja ymmärtänyt työni vaatimukset aika hyvin.
Jussi Halla-aho pitää tiedotustilaisuuden tulevaisuuden suunnitelmistaan perjantaina 16. tammikuuta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pariisin isku ei yllättänyt Halla-ahoa: Terroristit karkotettava Länsi-Euroopasta
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Perussuomalaiset Naiset vaatii: Riikka Purraan kohdistuvan ajojahdin on päätyttävä nyt
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!