Halla-aho: Jos EU ei pysty suojelemaan jäsenmaitaan haittamaahanmuutolta eikä anna keinoja ratkaista ongelmia kansallisesti, se on vapaan liikkuvuuden ja unionin loppu

Jussi Halla-ahon mukaan EU-tason yhteisen turvapaikkapolitiikan pitäisi perustua realiteetteihin ja tavoitteena pitäisi olla ei-toivotun muuttoliikkeen torjuminen, ei ainoastaan ongelmien jakaminen mahdollisimman laajalle. Halla-ahon mukaan yhteisen politiikan aikaansaaminen voi kuitenkin jäädä toteutumatta, koska EU-jäsenmaiden näkemykset ovat kaukana toisistaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kohtasivat keskiviikkona Helsingissä Politiikan toimittajien yhdistyksen debatissa. Puoluejohtajilta kysyttiin myös siirtolaiskysymyksen ratkaisemisesta EU-tasolla ja rajavalvonnasta.

Halla-aho samalla tarkensi perussuomalaisten suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin.

– Arvostamme kansainvälisiä sopimuksia. Kuitenkin sopimukset – tai niiden tulkinnat – eivät välttämättä ole enää ajan tasalla. Esimerkiksi Geneven sopimus määrittelee varsin tiukoilla kriteereillä ja ahtaasti pakolaisuuden. Sen kanssa voitaisiin kyllä elää.

– Kuitenkin Geneven sopimuksen päälle on syntynyt kansallista ja EU-lainsäädäntöä sekä vakiintunutta oikeuskäytäntöä, joissa kaikissa on voimakas niin sanottu ihmisoikeudellinen eetos ja joissa lähdetään mahdollisimman laajoista maahantulijoiden oikeuksista. Tämä lähestymistapa ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksia, Halla-aho sanoi.

Yhteinen poliittinen näkemys puuttuu

Halla-aho sanoi pitävänsä hyvänä, jos EU-tasolla pystyttäisiin luomaan yhteinen turvapaikkapolitiikka.

– Sen pitäisi kuitenkin perustua realiteetteihin ja tavoitteena pitäisi olla ei-toivotun muuttoliikkeen torjuminen ja vähentäminen, ei ainoastaan ongelmien jakaminen mahdollisimman laajalle.

Halla-ahon mukaan viimeisten viiden vuoden aikana on toisaalta tullut selväksi, että yhteistä ja vaikuttavaa turvapaikkapolitiikkaa ei ole aikaansaatavissa koska jäsenmaiden näkemykset ovat kaukana toisistaan

– Pelkkä rahan kippaaminen Frontexin kaltaisille toimijoille ei riitä, jos ei ole olemassa poliittista näkemystä siitä, mitä rajoilla ja merellä pysäytetyille ihmisille pitäisi tehdä.

Orpo ja Halla-aho katsoivat kumpikin, että EU olisi vakavissa vaikeuksissa, jos Kreikan rajan yli jostain syystä pääsisi valtava määrä ihmisiä. Orpon mukaan hallitsematon tilanne toteutuessaan koettelisi rajusti Euroopan unionia.

– Uskon, että tämä tiedetään kaikissa poliittisissa ryhmissä ja jäsenmaissa. Siksi EU:n maat ovat antaneet tukensa Kreikan toimille rajalla, Orpo sanoi.

Vuosi 2015 opetti eurooppalaisia puolueita

Halla-aho sanoi, että jos eurooppalaiset valtavirtavirtapuolueet olisivat vuonna 2015 pystyneet ennustamaan, millaisia poliittisia seurauksia Angela Merkelin politiikalla on, niin vuoden 2015 tilannetta ei olisi syntynyt.

– Nyt kun tiedetään, mitä siitä seuraa, se tietenkin synnyttää ihan tervettä painetta EU-maiden hallituksille suhtautua eri tavalla tämän päivän tilanteeseen.

– Jos jäsenmaat näkevät, että EU ei edelleenkään pysty suojelemaan niitä haittamaahanmuutolta eikä toisaalta anna jäsenmaille keinoja ratkaista näitä ongelmia kansallisella tasolla, niin kyllä se on Euroopan unionin loppu ja samalla vapaan liikkuvuuden loppu Euroopassa, Halla-aho sanoo.