Ikäviä uutisia lyödään pöytään vasta kuntavaalien jälkeen – himoverottava hallitus on jo päättänyt maakuntaverosta, vaikka kaikki eivät suostu myöntämään asiaa suoraan äänestäjille

Hallituksen ministereiden ristiriitaiset ja sekavat puheet uudesta maakuntaverosta saivat jatkoa MTV:n kuntavaalitentissä eilen illalla. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho varoitti jälleen, että mikäli maakuntavero tulee, kohdistuu siihen vääjäämättä ja nopeasti korotuspainetta, vaikka samalla myös kuntavero uhkaa nousta.

Sote ja sen kylkiäisenä tuleva maakuntahallinto hyvinvointialueineen käyvät kalliiksi, joten Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen ratkaisu on tuttu: kättä työnnetään yhä syvemmälle veronmaksajan taskuun.

MTV:n kuntavaalitentissä eilen illalla kävi varsin selväksi, että hallitus on lähiaikoina tuomassa pöytään maakuntaveron eli kokonaan uuden verotuksen tason valtion veron ja kuntaveron lisäksi. Väistämätön seuraus siis on, että kokonaisveroaste tulee nousemaan, kun jälleen uusi verottaja on pyrkimässä palkansaajan kukkarolle.

Ministerit näennäisesti eri linjoilla

Koska kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on jo ensi sunnuntaina, ministerit eivät kuitenkaan halunneet suututtaa äänestäjiä, vaan maakuntaveroasiassa hallituksen rivit näennäisesti jopa rakoilivat.

Keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan hän ei ”kannata” maakuntaveroa, vaikka toisaalta myönsikin, että veroa jo valmistellaan. Saarikko myös vihjasi, että eräillä reunaehdoilla uusi verotustaso saattaisi olla sittenkin myös keskustalle mahdollinen.

– Kaikkein oleellisinta on, että se ei saa nostaa kokonaisverotusta Suomessa. En pidä maakuntaveroa pelkästään sote-palveluihin perusteltuna, Saarikko lausui.

Kunnille jäävät velat ja investoinnit

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että sote-palveluiden järjestämisen suurin ongelma on rahan puute. Halla-aho korostikin että kuntien yhteistyömekanismien korvaaminen hyvinvointialueilla ei tuo lainkaan lisää rahaa palveluiden järjestämiseen.

– Päinvastoin, esimerkiksi palkkaharmonisointi ja monet muut uudistukseen liittyvät kulut itsessään vievät juuri sitä rahaa, jota tarvittaisiin palvelujen järjestämiseen. Pelkästään sote-palveluiden näkökulmasta esitetty hyvinvointialueiden määrä on liian suuri.

– Useimmat hyvinvointialueet ovat heikossa taloustilanteessa, ja tuskin edes kovin pitkäikäisiä. Tämä aiheuttaa suurta painetta siihen, että jos maakuntavero tulee, niin totta kai sitä nostetaan. Samaan aikaan kunnat joutuvat ahdinkoon muun muassa velkojensa ja investointien vuoksi, jolloin kunnillakin on painetta korottaa omaa verotustaan, Halla-aho sanoi.

Tuskin kukaan enää edes uskoo, että maakuntavero ei tulisi nostamaan kokonaisverotusta. Jussi Halla-aho totesi jo viime viikolla, että jos hallitus todella tuo uuden verottajan tähän maahan, niin tosiasiallinen seuraus on väistämättä se, että kokonaisveroaste nousee.

Hallitus viittaa kintaalla komitean mietinnölle

Maakuntaveron käyttöönottoa selvittävän parlamentaarisen komitean työ valmistui keväällä.

Parlamentaarisen maakuntaverokomitean tehtävä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä. Komiteassa oli mukana edustajia kaikista eduskuntapuolueista, ja komitea esittää, että maakuntaveroa ei oteta käyttöön.

Komitean johtopäätös on, että yksistään soten sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle. Komitean laskelmien mukaan maakuntaveroihin kohdistuisi nopeasti myös korotuspainetta, kuten myös Halla-aho on todennut.

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan maakuntaverosta on kuitenkin jo sovittu hallituksessa, ja Andersson sanoi luottavansa siihen, että sopimus pitää. Myös pääministeri Marinin mukaan sekä sotesta että maakuntaverosta on sovittu, joten molempia ”tehdään.”