Immonen: Maahanmuuton ongelmat kärjistyneet myös Norjassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa blogissaan maahanmuutto-ongelmien kärjistymisestä Norjassa, josta Suomen tiedotusvälineissä ei juuri ole uutisoitu. Immosen mukaan laajamittainen maahanmuutto aiheuttaa maassa samankaltaisia ongelmia kuin muissakin Pohjoismaissa.

Euroopan maiden maahanmuuttotilanteiden lähempi tarkastelu osoittaa, millaisiin ongelmiin länsimaiset yhteiskunnat ajautuvat, kun niihin kohdistuu laajamittaista siirtolaisuutta kolmansista maista. Kansanedustaja Olli Immonen on aikaisemmin käsitellyt Ruotsin katastrofaalista tilannetta kirjoituksessaan ”Ruotsi maahanmuutto-ongelmien puristuksissa”.

– Suomen tiedotusvälineet eivät ole juuri uutisoineet maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista Norjassa. Syvällisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa Norjan maahanmuutto-ongelmien olevan hyvin samankaltaisia kuin muissa Pohjoismaissa, Immonen kirjoittaa.

Väestönmuutos ja asuinalueiden eriytyminen

Vuonna 2010 Norjan maahanmuuttajayhteisö kasvoi 57 000:lla, mikä muodosti 90 prosenttia Norjan väestönkasvusta. Noin 2 prosenttia vastasyntyneistä lapsista oli maahanmuuttajataustaisia​​ (kaksi ulkomaalaista vanhempaa). Noin 12,2 prosenttia väestöstä oli yksinomaan maahanmuuttajataustaisia, kun taas 5,7 prosenttia väestöstä oli norjalais-ulkomaalaisia, Immonen kirjoittaa.

– Vuonna 2017 Norjan väestöstä 17,3 prosenttia oli maahanmuuttajia. Heistä 8,5 prosenttia oli Euroopan maista, 5,7 prosenttia Aasiasta ja 2,4 prosenttia Afrikasta. Vuonna 2018 Oslon asukkaista 31 prosenttia oli maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään.

Immonen kertoo, että jo vuoden 2015 tilastojen mukaan oli nähtävissä, että myös Norjassa maahanmuuttajat ovat vahvasti keskittyneet asumaan omille asuinalueilleen. Suurin muutos on tapahtunut Oslon kaupungin itäisellä puolella, jossa kantaväestö oli jo vuonna 2015 vähemmistönä useissa kaupunginosissa; Stovnerissa, Alnassa ja Søndre Nordstrandissa. Groruddalenissa maahanmuuttajia oli noin 50 prosenttia väestöstä.

– Tämänhetkisten tietojen mukaan noin 8 prosenttia Oslon asukkaista on muslimeja. Norjan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Mohammad oli suosituin pojille annettu nimi Oslossa. Nimi säilyi kaupungin suosituimpana vastasyntyneiden poikien nimenä jo yhdettätoista vuotta peräkkäin.

Maahanmuuttajien työllistymisessä suuria ongelmia

Aftenpostenin mukaan 37 000 pakolaista kävi Norjassa läpi perehdytysohjelman vuosien 2005-2016 välisenä aikana. Kyseisellä ajanjaksolla valtio käytti perehdytysohjelmaan sekä kunnille suunnattuihin pakolaisten työllistymisen ja koulutukseen hakeutumisen edistämiseen tähtääviin kotouttamistukiin yhteensä 65,8 miljardia Norjan kruunua (6,7 miljardia euroa).

– Norjan työllisyysaste oli vuonna 2019 noin 78 prosenttia. Maahanmuuttajista työllistyi vuoden 2017 lopussa vain 55 prosenttia, kun perehdytysohjelmaan osallistumisesta oli kulunut kahdeksan vuotta. Norjan työllisyystilastoissa työllistyneiksi lasketaan kaikki, jotka tekevät viikoittain edes yhden tunnin työtä, josta maksetaan palkkaa. Vain 33 prosenttia maahanmuuttajista työskenteli viikossa 35 tuntia tai enemmän, kun vastaava luku koko Norjan väestön osalta oli 70 prosenttia, Immonen kirjoittaa.

Maahanmuuttajista seitsemän prosenttia oli koulutuksessa tai työskenteli osa-aikaisesti. Seitsemän prosenttia oli ilmoittautunut työttömäksi tai oli mukana työllistämishankkeissa. 25 prosenttia maahanmuuttajista oli ilmoittautunut pitkäaikaissairaiksi, eli sosiaaliavustuksen varassa tai kärsi alentuneesta työkyvystä.

Kahdeksan vuotta perehdytysohjelman päättymisestä 40 prosenttia maahanmuuttajista oli pysyvästi matalapalkkaisia ja 60 prosentilla tulotaso oli Norjan keskitasoa alempi, kun vastaava luku koko Norjan väestön osalta oli 11 prosenttia. Immonen kertoo, ettei rahan kohdentamisella pakolaisten työllistämiseen todistettavasti saavutettu merkittäviä tuloksia.

– Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Norjassa eri väestöryhmien välillä on tavattoman suuria eroja sen suhteen, mitä tapahtuu työpaikan saamisen jälkeen. EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulleilla työttömäksi joutumisen riski oli lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja työttömäksi jäämisen seurauksena tapahtunut ansioiden lasku lähes kaksinkertainen – kaikki tämä kymmenen vuoden aikahorisontilla.

Maahanmuuttajarikollisuus Norjassa

Norjan rikostilastot osoittavat, että maahanmuuttajat ovat selvästi yliedustettuina rikoksen tekijöinä. Nuoremmat maahanmuuttajat ovat osallisina erityisesti väkivaltarikoksissa Oslon alueella. Somalitaustaiset nuoret maahanmuuttajamiehet syyllistyvät väkivaltarikoksiin 419 kertaa tuhatta asukasta kohden, kun kantanorjalaisten kohdalla vastaava luku on 34.

Norjan tiedotusvälineiden raportti paljasti viime vuonna, että noin 70 prosenttia Oslossa tuomituista väkivaltarikollisista oli maahanmuuttajia. Norjan televisioyhtiö TV2 raportoi, että kaksi kolmesta tuomituista oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien määrä rikosten tekijöinä on suuri, kun maahanmuuttajien osuus rikoksen tekijöinä suhteutetaan ulkomaalaisten kokonaismäärään Norjassa.

– Vuosituhannen vaihteesta lähtien Länsi-Euroopassa on ollut kaksi uutta yhteiskunnallista haastetta, joita jotkut pitävät syy- ja seuraussuhteena: maahanmuuttovirrat ja seksuaalirikosten lisääntyminen. Norjan poliisin raiskausta koskevat raportit osoittavat, että raiskauksia tekevät suhteellisesti useammin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta kotoisin olevat maahanmuuttajat kuin mitkään muut maahanmuuttajaryhmät tai Norjassa syntynyt väestö, Immonen kertoo.

Väkivaltatutkija Ragnhild Bjørnebekk Oslon poliisiakatemiasta uskoo raiskausten lisääntyvän ja viittaa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Norjan tiedotusvälineet ovat käyttäneet jopa termiä ”raiskausaalto”. Vuoden 2015 poliisin raportti osoittaa, että 80 prosentilla raiskaajista oli Norjan kansalaisuus, mutta vain 64 prosenttia heistä oli syntynyt Norjassa. Norjan valtion tilastokeskus raportoi, että erityisesti Somaliasta, Irakista ja Iranista tulevat maahanmuuttajat ovat seksuaalirikostilastojen kärjessä.

Islamistisen väkivallan uhka

Norjan poliisin turvallisuuspalvelun (PST) julkisissa turvallisuusselonteoissa on varoitettu useita kertoja, että ääri-islamilaiset ryhmät ovat uhka Norjalle. PST ilmoitti vuoden 2020 lokakuun lopussa, että Norjan ääri-islamistien aiheuttama terrorismin uhka on lisääntynyt viimeisten arviointien jälkeen. PST:n arvion taustalla on kasvanut jännite sananvapauden ja sen välillä, mitä monet muslimit kokevat islamin pilkaksi.

– Vuoden 2019 marraskuussa neljä muslimimiestä hyökkäsi Trondheimissa norjalaisen kristityn katusaarnaajan Roar Fløttumin kimppuun. He potkivat saarnaajaa kasvoihin ja uhkasivat tappaa hänet, jos hän ei käänny islamiin. Miehet myös ryöstivät saarnaajan ja pitivät häntä panttivankinaan.

Vuonna 2019 Norjan hallitus peruutti oleskeluluvat ja karkotti 15 maahanmuuttajaa, joilla oli sidoksia terroristijärjestö Isisiin. Norjan silloisen oikeusministerin Jøran Kallmyrin mukaan valtaosa pysyvästi karkotetuista henkilöistä oli joko Isis-taistelijoita tai naisia, jotka olivat synnyttäneet lapsia terroristiryhmän jäsenille, tai henkilöitä, jotka ovat olleet yhteydessä järjestöön tai oleskelleet Isisin valvomalla alueella ja osallistuneet järjestön toimintaan. Norjan turvapaikkalainsäädäntö mahdollistaa oleskeluluvan peruuttamisen.

– Arviolta noin sata norjalaista on matkustanut ulkomaille liittyäkseen islamilaiseen terroristiryhmään. Heistä 60 on ollut Norjassa asuvia ulkomaalaisia. Vuoden 2019 toukokuusta lähtien Norjan hallitus on aktiivisesti peruuttanut Isisin jäseniltä oleskeluluvat toisin kuin aikaisemman linjauksen mukaan, jossa oleskelulupa peruutettiin luvan vanhennuttua. Tätä ennen Norja vastaanotti myös ulkomaalaisia Isis-terroristeja, kirjoittaa Immonen.

Edistyspuolue tiukan maahanmuuttopolitiikan kannalla

Edistyspuolueen johtavat poliitikot Sylvia Listhaug ja Jon Helgheim ovat todenneet, että puolueen uuden ohjelman mukaan vain pieni määrä kiintiöpakolaisia voisi saada oleskeluluvan Norjasta. He näkevät, että tiukka pakolaispolitiikka lopettaisi hukkumiskuolemat ja ihmissalakuljetuksen Välimerellä. Puolueen ohjelma linjaa, että jos henkilö hakee turvapaikkaa Norjan rajalla, hän ei tulisi saamaan oleskelulupaa Norjasta, vaikka turvapaikkahakemus hyväksyttäisiin.

Listhaug ja Helgheim muistuttavat, että Geneven pakolaissopimus määrittelee vain oikeuden hakea turvapaikkaa. Se ei kuitenkaan kerro, missä päätöstä tulisi odottaa eikä varsinkaan sitä, mikä on päätöksen lopputulos. Joulukuun 2020 budjettineuvotteluissa hallitsevat puolueet ja edistyspuolue sopivat, että kristityille pakolaisille olisi annettava etusija, kun valitaan, ketkä saavat tulla Norjaan.

Edistyspuolueen veteraanipoliitikko Carl I. Hagen on jo vuosikymmenien ajan korostanut haluavansa Norjaan tiukempaa maahanmuutto-, kotouttamis- ja pakolaispolitiikkaa. Hänen mielestään maahanmuuttajat täytyy integroimisen sijaan sulauttaa valtaväestöön: kulttuurivähemmistöstä pitäisi saada mahdollisimman samanlainen kuin valtaväestöstä.

– Edistyspuolue on ehdottanut myös tiukkoja toimenpiteitä rikoksiin syyllistyneiden lasten maahanmuuttajavanhemmille. Puolueen varapuheenjohtaja Listhaug on ehdottanut, että viime kädessä vanhemmat pitäisi voida karkottaa Norjasta. Puolue haluaa ottaa käyttöön järjestelmän, jossa vanhemmat ottavat enemmän vastuuta lapsistaan. Karkottamisen lisäksi puolue on ehdottanut, että vanhemmille määrätään sakot, kun heidän lapsensa tekevät rikoksia, Immonen kirjoittaa.

Norjan ilmapiiri on kiristynyt

Viime elokuussa islamkriittisen järjestön SIANin (Stopp islamiseringen av Norge) tilaisuus parlamentin edustalla Oslossa jouduttiin keskeyttämään vastamielenosoittajien väkivaltaisuuksien vuoksi. Vastamielenosoittajat yrittivät hajottaa aitoja ja osa maahanmuuttajataustaisista vastamielenosoittajista käyttäytyi väkivaltaisesti. Kun yksi SIANin jäsen repi tilaisuudessa koraanin, tilanne kärjistyi. Useat vastamielenosoittajat yrittivät päästä SIANin jäsenen Fanny Bråtenin kimppuun.

– Yksi vastamielenosoittaja onnistui potkimaan Bråtenia, joka jäi makaamaan kadulle, kunnes hänet saatiin vietyä pois ambulanssilla. Poliisi pidätti väkivaltaisen vastamielenosoittajan. Tämän jälkeen myös poliisiautot saivat osansa vastamielenosoittajien vihasta. Maahanmuuttajataustaiset mielenosoittajat muun muassa hakkasivat poliisiautoja, heittelivät pulloja ja terästankoja. Poliisi joutui lopulta käyttämään kyynelkaasua vastamielenosoittajien taltuttamiseksi ja pidättämään 29 henkilöä, Immonen kertoo.

Viime syksynä SIAN järjesti Kristiansandissa mielenilmauksen, jonka aikana ryhmä poltti koraanin ja heitti kaksi koraania roskakoriin. Kun koraani oli sytytetty palamaan, raivostunut maahanmuuttaja hyökkäsi kirjan sytyttäneen miehen kimppuun. Norjan silloinen oikeusministeri Kallmyr kommentoi tapahtunutta, mutta ei tuominnut koraanin polttamista.

– Kostoksi koraanin polttamisesta somalitaustainen maahanmuuttaja teki tuhopolttoiskun kahteen norjalaiseen kirkkoon. Parikymppinen somalimies myönsi syyllisyytensä kahteen tuhopolttoon Dombåsissa ja Selissä. Mies tunnistettiin DNA-todisteiden perusteella. Dombåsin kirkon sanotaan kärsineen 20 miljoonan Norjan kruunun suuruiset vahingot.

Samat virheet eivät saa toistua Suomessa

Immonen toteaa massamaahanmuuton aiheuttavan myös Norjassa laajoja yhteiskunnallisia ongelmia. Suurimpina syyllisinä maan nykytilaan hän pitää ensisijaisesti niitä poliittisia päättäjiä, jotka ovat mahdollistaneet laajamittaisen maahanmuuton ja ongelmien kärjistymisen.

– Norjan ja Ruotsin tekemät virheet maahanmuuton saralla eivät saa toistua Suomessa. Suomalaisten päättäjien on herättävä tilanteeseen ja osattava toimia vastuullisesti. Suomea, suomalaisia ja suomalaista kulttuuria on suojeltava yhä enemmän tilaa vievältä ja ongelmia aiheuttavalta monikulttuurisuudelta.

– Hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset, demografiset ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat on torjuttava määrätietoisesti. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä välttää maahanmuutto-ongelmien aiheuttama tuhon kierre, Immonen varoittaa.

Kirjoitus on luettavissa kokonaisuudessaan Olli Immosen blogissa.