

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Sananvapautta uhataan monelta suunnalta
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on huolissaan Suomen sananvapaustilanteen kehityksestä.
Immonen mainitsee esimerkkinä kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorin, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toimineen Martin Scheininin Twitter-kommentit.
Kansanedustajalla parlamentaarinen immuniteetti
Perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntijana tunnetun Scheininin kommentit liittyvät perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään eduskunnassa pitämään puheeseen, josta poliisi on päättänyt aloittaa esitutkinnan.
Mikäli syyttäjäviranomaiset päättävät nostaa Mäenpäätä vastaan syytteen, asia etenee eduskuntaan.
Perustuslaissa todetaan: ”Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.”
– Kansanedustajaa koskee parlamentaarinen immuniteetti. Kansanedustajan syytteeseenpano hänen valtiopäivillä lausumistaan asioista edellyttää siis eduskunnan suostumusta 5/6 enemmistöllä, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen sanoo.
Professorilta kummallinen kommentti
Professori Scheinin totesi kesällä Twitter-tilillään: ”Persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat kansanedustajansa puolustautumisen riippumattoman tuomioistuimen edessä ja syyttömyysolettaman suojaamana”.
Immonen pitää Scheininin kommenttia kyseenalaisena.
– Suomessa on usein käyty keskustelua valtiosääntöoppineiden maailmankuvasta ja motiiveista. Mitkä mahtavat olla Scheinin motiivit? Pidän kyseenalaisena sitä, että korkean profiilin omaava professori ja perustuslakivaliokunnan vakioasiantuntija sortuu tällaiseen ulkoparlamentaariseen painostukseen sosiaalisen median välityksellä.
– Hämmästelen myös sitä, ettei Scheinin tunnu kommenttinsa perusteella antavan arvoa perustuslain kirjaukselle, jossa vaaditaan eduskunnan 5/6 enemmistö kansanedustajan syytesuojan murtamiselle. Tuntuu kummalliselta ajatella, että valtiosääntöoppineen mukaan 1/6 kansanedustajista ei voisi ”oman poliittisen uskottavuutensa vuoksi” äänestää syytesuojan murtamista vastaan, vaikka perustuslaki tämän oikeuden heille suo, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, ettei valta kansanedustajan syytesuojan murtamisesta kuulu valtiosääntöoikeuden professoreille eikä myöskään Suomen oikeuslaitokselle, vaan perustuslain mukaan Suomen eduskunnalle.
Härskiä politikointia ja kiusantekoa
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennätti ilmoittaa tiistaina, että perussuomalaiset tulevat äänillään estämään Mäenpään syytesuojan murtamisen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 39 kansanedustajaa riittää syytesuojan puolustamiseen. Halla-ahon mukaan Mäenpään tapauksessa on kyse ”härskistä politikoinnista ja kiusanteosta”.
– Sillä ei ole minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia, että parlamentaarinen koskemattomuus poistettaisiin Juha Mäenpäältä, Halla-aho totesi Uuden Suomen haastattelussa.
Tutkijalla vihreä tausta
Halla-aho nosti haastattelussa myös esiin, että Mäenpään tapausta tutkineella rikoskomisario Pekka Hätösellä on vihreiden paikallispoliitikon tausta. Hätönen oli ehdolla viime kunnallisvaaleissa vihreiden listoilta Espoossa.
Ylen uutisen mukaan Helsingin poliisi on käynnistänyt tänään aamulla selvityksen Hätösen tilanteesta. Hätönen on tutkinnanjohtajana peräti kolmen kansanedustajan tapauksessa. Mäenpään tapauksen lisäksi Hätönen tutkii, onko kristillisdemokraattien Päivi Räsästä ja sosialidemokraattien Hussein al-Taeeta syytä epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Julkisuudessa on käyty aiemmin keskustelua myös professori Scheinin poliittisesta taustasta. Viimeksi asia nousi esiin entisen puolustusministerin kyseenalaistaessa Scheinin motiivit tiedustelulakikeskustelussa.
– Scheininin kommentit Mäenpään tapauksesta kuulostavat poliittisesti tarkoitushakuisilta, eivät objektiiviselta oikeudelliselta analyysilta, Immonen sanoo.
Poliittinen sananvapaus laajemmaksi
Immonen muistuttaa, että kansanedustajilla on laajennettu sananvapaus. Suomen perustuslain 31 §:n mukaan ”kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä”.
– Perustuslailla pyritään suojaamaan kansanedustajan mahdollisimman laajaa sananvapautta. Kaikista asioista on voitava käydä eduskunnassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti avointa poliittista keskustelua. Poliittinen sananvapaus on äärimmäisen tärkeä arvo, demokraattisen yhteiskunnan peruspilari.
– Poliittisen sananvapauden täytyy olla jatkossa mahdollisimman laaja, ja sen täytyy koskettaa kaikkia kansalaisia. On huolestuttavaa, että nykyisin erityisesti maahanmuuttokeskustelu pyritään vaientamaan Suomessa kyseenalaisin keinoin. Sananvapautta ei saa uhrata poliittisen korrektiuden alttarilla, Immonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- syytesuoja Martin Scheinin Pekka Hätönen esitutkinta kansanedustaja Juha Mäenpää Sananvapaus perussuomalaiset Poliisi Olli Immonen Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Media ja muut puolueet tietävät, että me olemme ainoa todellinen vaihtoehto vallitseville totuuksille

Antikainen: Poliisin asetettava seksuaalirikosten tutkinta vihapuhejahdin edelle

Sensuuri kiihtyy, Ville Tavio nostaa esiin hätkähdyttävän luvun: ”3,6 % opposition kansanedustajista poliisitutkinnassa”

Junnila vastaa oikeusministerille: Sensuuri ei ole arvojohtajuutta

Valtakunnansyyttäjä pyytää eduskunnan suostumusta asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen

Kansanedustaja Leena Meri vastaa professori Martin Scheininille: Syyttömyysolettama on voimassa koko prosessin ajan eikä se pääty poliisitutkintaan
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Uusimmat

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”

Kolumni: Kallis kaksivuotinen esikoulukokeilu – laiha näyttö
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää










