

LEHTIKUVA
Italian hallitukselta kirjavat viestit maan budjetista – budjettivaliokunnan puheenjohtaja säikytti markkinoita väläyttämällä omaa valuuttaa
Italian viime viikolla tehtailtu ensi vuoden budjettiesitys tekisi paluun kohti reippaita alijäämiä. Brysselissä toistettiin mantraa, että budjetin tulisi olla kurinalaisempi. Markkinoilla Italian joukkovelkakirjojen ja maan osakkeiden hinnoittelu on muodostunut vaikeaksi. Italian hallitus viestittää kosolti ristiriitaisia signaaleja.
Maan varapääministeri Luigi Di Maio juhli budjettiesitystä, missä Italian budjettialijäämä kiipeäisi 2,4 prosenttiin. Aiempi hallitus oli lupautunut kutistamaan budjettivajeen 0,8 prosenttiin.
Markkinoilla kurssit kohti etelää
Markkinoilla tieto otettiin hermostuneesti vastaan. Osakkeista eritoten pankkiosakkeet laskivat ja Italian joukkovelkakirjojen korot kääntyivät rajuun nousuun jälkimarkkinoilla. Korkojen nousu merkitsee velkakirjojen hinnan laskemista.
EU-maiden valtiovarainministerit muistuttivat Italiaa budjettisäännöistä vuolaasti.
Brysselissä varottiin tyrmäämästä Italian budjettiesitystä liian kovaa. Euroopan komissio tietää, että raju yhteenotto lisäisi vain kitkaa Italian EU-kriittisen hallituksen kanssa.
Sen lisäksi EU-vastaisempi Liitto on porhaltanut kärkeen mielipidemittauksissa, joten provokaationa koettu ohjastaminen voisi tietää uusia vaaleja – ja suurempaa päänsärkyä komissiossa.
Maan budjettivaliokunnan puheenjohtaja, Liiton kansanedustaja Claudio Borghi säikäytti markkinat toteamalla, että monet Italian talousongelmat korjautuisivat omalla valuutalla. Borghi myöhemmin lisäsi, ettei hallitus ole kuitenkaan aikeissa erota sen enempää EU:sta kuin yhteisvaluutastakaan. Hän muistutti, että hän on ollut eurosta samaa mieltä jo vuosia, eikä sen pitänyt tulla enää yllätyksenä.
Käänne budjettikurissa
Di Maio totesi alkuviikosta, ettei hallitus aio antaa millimetriäkään budjettiesityksestään periksi markkinareaktioista huolimatta. Myös toinen varapääministeri Matteo Salvini on esiintynyt uhmakkaasti. Valtiovarainministeri Giovanni Tria on pyrkinyt sen sijaan esiintymään sovittelevasti. Hänen mukaansa budjetti tähtää ripeämpään kasvuun, ja sitä kautta parempaan velanhoitokykyyn.
Keskiviikkona hallitus kertoi, että ensi vuoden budjettialijäämä ei ole tarkoitettu pysyväksi koko vaalikaudella. Maan hallitus kertoi kutistavansa alijäämää asteittain tulevina vuosina. Tämä rauhoitti markkinat.
Voi olla, että tulevien vuosien budjettihahmotelmat ovat vain syötti, johon riidanhaluton EU tarttuisi jäsenmaidensa ohella ja katsoisi Italian ensi vuoden budjettirepeämää läpi sormiensa. Voi myös olla, että Italian hallitus haluaa aidosti palauttaa budjettikuria, ja että talouskasvuun yltäminen parantaisi velanhoitokykyä.
Markkinoiden rajuista liikkeistä ylös ja alas kertoo varmuudella vain sen, että Italian politiikkaa seurataan tarkoin finanssimaailman keskuksissa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












