

Järki käteen kouluissa!
Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen (ps., kuvassa) sekä erityisluokan opettaja Katja Rantala (ps.) ottavat yhteisessä kirjoituksessaan kantaa koulurauhan puolesta.
Tilanne kouluissa on huolestuttava. Viimeaikaiset uutisoinnit vain vahvistavat näkemystämme siitä, että toimia tarvitaan. Erityisen tuen oppilaiden sijoitus yleisopetuksen koululuokkaan on lopetettava ja taattava erilaisille oppilaille tarvitsemansa apu. Varhaisessa vaiheessa kelkan kääntäminen ja oikea-aikainen apu on paljon kustannustehokkaampaa kuin apu tilanteen jo kriisiydyttyä. Epäonnistuneesta inkluusiosta on luovuttava ja tasoryhmät palautettava. Pisa-tulokset laskevat entisestään ja suunta on käännettävä nyt. Enää ei voi hyssytellen sulkea silmiään, on aika ryhtyä tositoimiin.
Liian monta erilaisen tuen tarvitsijaa samassa luokassa johtaa tilanteeseen, jossa oppilailla ei ole rauhaa oppia eikä opettajilla opettaa. Kännykät heikentävät myös luokan oppimisrauhaa ja ne tulisi jokaisessa koulussa kerätä pois koko koulupäivän ajaksi.
Erityisluokissa opettajat joutuvat toisinaan työssään pelkäämään niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Iso osa päivästä kuluu erilaisten ”tulipalojen” sammutteluun ja selvittelytyöhön. Opettajat ja ohjaajat uupuvat työssään, siksi tarvitaan oppimisen tuki kuntoon ja riittävät kurikeinot luokan hallintaan.
Meiltä valmistuu peruskoulusta oppilaita, jotka eivät välttämättä taida perustaitoja kuten laskemista, lukemista ja kirjoittamista. Samaiset oppilaat eivät pärjää myöskään ammattikoulun puolella, koska pohjataso on niin matala. Ammattikouluista valmistuu työelämään nuoria, jotka eivät työllisty, koska heidän osaamistasonsa ei vastaa työelämän vaatimuksia. Tämä puolestaan johtaa syrjäytymiseen, työttömyyteen ja jengiytymisen kasvuun. Nämä ongelmat tulevat maksamaan yhteiskunnalle rutkasti enemmän tulevaisuudessa, kuin panostaminen koulujen resursseihin nyt. Onneksi tähän on vihdoin toden teolla herätty ja hallitus panostaa perusasioihin.
Jokainen lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta, sekä tavan tulla nähdyksi ja kuulluksi. Vapaa kasvatus ja kaverivanhemmuus kasvatusmenetelminä ovat toimimattomia ja tulokset näkyvät vahvasti peruskoulussa. Ovatko nämä uuden kasvatusmallin lapset kovassa elämänkoulussa vai täysin oman onnensa nojassa?
Kodin ja vanhempien vastuuta täytyy korostaa. Kaikkea kasvatusvastuuta ei voi sysätä päiväkodeille, kouluille ja harrastustoiminnan vetäjille, saatikka lapselle itselleen. Urakeskeisyys, ajanpuute, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat syitä miksi moni vanhempi ei jaksa, siksi apu on saatava varhaisessa vaiheessa.
Teemme lapsillemme karhunpalveluksen, mikäli emme opeta heitä käsittelemään pettymyksiä. Tosielämä tulee olemaan karu paikka, mikäli normaalit tunnetaidot eivät ole kunnossa, mukaan lukien itsehillintä ja empatiakyky. Lapsi ansaitsee olla lapsi, joten liiallinen päätösvallan sysääminen lapselle itselleen on haitallista. Lapsi tarvitsee ikätasoisesti leikkiä, valintoja, vapautta, rajoja ja kannustusta. Älä siis miinoita lapsesi elämänpolkua, vaan anna hänelle työkaluja elämän tielle.
Koulukiusaaminen on raaistunut viimevuosina ja kunnioitus vanhempia kohtaan on huolestuttavasti vähentynyt. Kiusaaminen on oire jostain, hätähuuto avun tarvitsemiselle. Kiusatulle puolestaan voi jäädä elinikäset traumat niin henkisestä kuin fyysisestä väkivallasta, molemmat pitää ottaa vakavasti. Itsehillintää sekä tunne- ja empatiataitoja tulee opetella kouluissa kodin kanssa hyvässä yhteistyössä.
Ongelmat on nyt tunnistettu ja niitä hallitusohjelman mukaisesti ratkaistaan.
Ari Koponen, kansanedustaja
Katja Rantala, erityisluokan opettaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt puututaan koulukiusaamiseen ja parannetaan koulujen oppimisrauhaa – Koponen: Kiusaamisen vastainen työ yhdistää kansanedustajia

Teemu Keskisarjan kolumni: Revi siitä koulurauha

Garedew vaatii jämäkkää puuttumista koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan: “Hyssyttelyn aika on ohi”

Garedew vaatii opettajia puuttumaan jämäkämmin kiusaamistapauksiin: “Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiset eivät vähättele tai katso minkäänlaista kiusaamista läpi sormien”

Tynkkysen jälkeen eduskuntaan nouseva Merja Rasinkangas: ”Lapsia on liian paljon tuuliajolla ja vähän heitteilläkin”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










