

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juuso: Mikä on palkatta jäävien hoitoalan henkilöiden työoikeudellinen asema?
Tartuntatautilain tilapäisen muutoksen mukaan hoitajilta ja muilta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä edellytetään koronarokotusta, jos he ovat työssään lähikontaktissa vanhusten ja muiden koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Lakimuutos tuli voimaan helmikuun alussa.
Lakimuutoksen mukaan hoitajaa tai muuta sotealan työntekijää, jolla ei ole rokotuksen tai sairastetun taudin antamaa suojaa covid-19-tautia koronatautia vastaan ei voida käyttää sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joissa hoidetaan koronataudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan tilanne, jossa muita työntekijöitä ei ole käytettävissä.
Jos työnantajalla ei ole tarjota rokottamattomalle työntekijälle muuta työtä, työntekijän palkanmaksu keskeytyy, mutta työsopimus jää voimaan.
Palkattava jäävät ihmeissään
Osa työntekijöistä on ilmoittanut, että he eivät aio ottaa rokotetta. Helmikuun kuluessa selviää, kuinka paljon rokottamattomia sote-ammattilaisia on jäämässä pois potilas- ja asiakastyöstä.
– Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilö, jonka palkanmaksu lakkaa mutta työsuhde on edelleen voimassa, joutuu epäselvään työoikeudelliseen asemaan. Tilanne on herättänyt palkatta jäävien työntekijöiden keskuudessa huolta ja lukuisia kysymyksiä, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kertoo.
Saanko palkkaa sairauden aikana?
Juuson mukaan on jäänyt epäselväksi, minkälaisella varoitusajalla työnantaja voi kutsua työntekijän takaisin työhön, jos selviää että työtehtäviin ei ole saatavissa rokotettua henkilökuntaa.
– Jos työntekijä on mennyt toisaalle työhön palkanmaksun lakattua ja työnantaja pyytää häntä palaamaan entiseen työhön, voiko työntekijä kieltäytyä paluusta saamatta sanktiota tai irtisanomisilmoitusta, koska välitön lähtö toisesta työstä voi olla sopimussyiden taikka muiden syiden vuoksi mahdotonta?
– Entä jos työntekijä sairastuu palkanmaksun lakattua siten, että normaalisti työsuhteessa saisi palkallista sairaslomaa? Onko työnantaja silloin velvollinen maksamaan sairausloma-ajan palkkaa, koska työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, vaikka työnantaja ei maksa palkkaa? Juuso kysyy.
Lomakertymä palkattomalta ajalta
Myös lomakertymästä on epäselvyyttä. Jos työntekijä ei saa palkkaa, menettääkö hän palkattoman ajan osalta myös lomakertymänsä seuraavalta vuodelta.
– Entä karttuvatko ikälisät siltä ajalta, kun työntekijä on työsuhteessa, mutta hän ei saa mennä töihin ja hänelle ei makseta palkkaa?
– Palkatta jäävät sotealan työntekijät tarvitsevat vastauksen näihin kysymyksiin. Olen tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen palkatta jäävän työntekijän työoikeudellisesta asemasta, Juuso kertoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen huolissaan rokotteiden mahdollisesta vanhentumisesta: ”On harmillista, jos käyttökelpoisia rokotteita vanhentuu, vaikka niille olisi tarvetta”
Viikon suosituimmat

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Svenska Ylen selvitys: Maahanmuuton haittavaikutukset puhuttavat ainoastaan perussuomalaisia – muut puolueet vaikenevat Espoossa ja Vantaalla
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.

Vigelius latasi täyslaidallisen hallituksen saavutuksista masentuneelle oppositiolle
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää












