

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juuso: Mikä on palkatta jäävien hoitoalan henkilöiden työoikeudellinen asema?
Tartuntatautilain tilapäisen muutoksen mukaan hoitajilta ja muilta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä edellytetään koronarokotusta, jos he ovat työssään lähikontaktissa vanhusten ja muiden koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Lakimuutos tuli voimaan helmikuun alussa.
Lakimuutoksen mukaan hoitajaa tai muuta sotealan työntekijää, jolla ei ole rokotuksen tai sairastetun taudin antamaa suojaa covid-19-tautia koronatautia vastaan ei voida käyttää sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joissa hoidetaan koronataudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan tilanne, jossa muita työntekijöitä ei ole käytettävissä.
Jos työnantajalla ei ole tarjota rokottamattomalle työntekijälle muuta työtä, työntekijän palkanmaksu keskeytyy, mutta työsopimus jää voimaan.
Palkattava jäävät ihmeissään
Osa työntekijöistä on ilmoittanut, että he eivät aio ottaa rokotetta. Helmikuun kuluessa selviää, kuinka paljon rokottamattomia sote-ammattilaisia on jäämässä pois potilas- ja asiakastyöstä.
– Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilö, jonka palkanmaksu lakkaa mutta työsuhde on edelleen voimassa, joutuu epäselvään työoikeudelliseen asemaan. Tilanne on herättänyt palkatta jäävien työntekijöiden keskuudessa huolta ja lukuisia kysymyksiä, perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso kertoo.
Saanko palkkaa sairauden aikana?
Juuson mukaan on jäänyt epäselväksi, minkälaisella varoitusajalla työnantaja voi kutsua työntekijän takaisin työhön, jos selviää että työtehtäviin ei ole saatavissa rokotettua henkilökuntaa.
– Jos työntekijä on mennyt toisaalle työhön palkanmaksun lakattua ja työnantaja pyytää häntä palaamaan entiseen työhön, voiko työntekijä kieltäytyä paluusta saamatta sanktiota tai irtisanomisilmoitusta, koska välitön lähtö toisesta työstä voi olla sopimussyiden taikka muiden syiden vuoksi mahdotonta?
– Entä jos työntekijä sairastuu palkanmaksun lakattua siten, että normaalisti työsuhteessa saisi palkallista sairaslomaa? Onko työnantaja silloin velvollinen maksamaan sairausloma-ajan palkkaa, koska työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, vaikka työnantaja ei maksa palkkaa? Juuso kysyy.
Lomakertymä palkattomalta ajalta
Myös lomakertymästä on epäselvyyttä. Jos työntekijä ei saa palkkaa, menettääkö hän palkattoman ajan osalta myös lomakertymänsä seuraavalta vuodelta.
– Entä karttuvatko ikälisät siltä ajalta, kun työntekijä on työsuhteessa, mutta hän ei saa mennä töihin ja hänelle ei makseta palkkaa?
– Palkatta jäävät sotealan työntekijät tarvitsevat vastauksen näihin kysymyksiin. Olen tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen palkatta jäävän työntekijän työoikeudellisesta asemasta, Juuso kertoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen huolissaan rokotteiden mahdollisesta vanhentumisesta: ”On harmillista, jos käyttökelpoisia rokotteita vanhentuu, vaikka niille olisi tarvetta”
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.