Juvoselta jo toinen kirjallinen kysymys kehitysyhteistyövarojen väärinkäytöstä: ”Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki?”

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Arja Juvonen on jättänyt jo toisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle liittyen kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa. Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.

Kansanedustaja Arja Juvosen jättämä kirjallinen kysymys on jatkoa vuonna 2019 jätetylle kysymykselle. Juvonen nosti kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön esiin myös ulkoministeriön hallinnonalan keskustelussa eduskunnassa lokakuussa.

Vuoden 2019 kysymyksessä Juvonen totesi, että ulkoministeriön vuoden 2018 tilinpäätöksessä kirjattiin 27 kehitysyhteistyöhön liittyvää väärinkäyttöä tai väärinkäyttöepäilyä ja että ulkoministeriöllä on perinnässä 1,2 miljoonaa euroa väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja.

Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuoden aikana vajaan 30 000 euron edestä ja vuosina 2015—2018 ulkoministeriö sai kehitysyhteistyöhön liittyviä väärinkäyttöepäilyjä 16—28 kappaletta vuodessa.

17 uutta tapausta

Juvonen on tutkinut nyt ulkoministeriön tilinpäätöstä 2019, jossa todetaan, että vuonna 2019 tuli ilmi 17 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä. Näistä seitsemän tapausta liittyy ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, seitsemän on havaittu kansalaisjärjestöyhteistyössä, yksi kohdistuu maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön ja kaksi humanitaariseen apuun.

– Tilinpäätöksessä todetaan, että väärinkäytöksistä on tehty toimivaltaiselle tutkintaviranomaiselle ilmoituksia niiden asemamaassa, ja niiden kohdalla on käytetty myös erilaisia hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi kerrotaan, että ulkoministeriö jatkaa joidenkin edellisen vuoden toimintakertomuksessa kirjattujen tapausten käsittelyä, sanoo Juvonen.

Huijaukset ja väärinkäytökset on pysäytettävä

Väärinkäytökset kehitysyhteistyörahojen käytössä ovat jatkuneet. Juvonen vaatii huijausten ja väärinkäytösten pysäyttämistä, sillä rahaa ei saa eikä voi jakaa epämääräisiin kohteisiin.

– Kysynkin hallitukselta, että miten hallitus reagoi kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön ja miten väärinkäytettyjä varoja on saatu perittyä takaisin, kuinka paljon väärinkäytettyjä varoja Suomella on tällä hetkellä vielä saamatta takaisin ja miten hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen kohdentumista niille tarkoitettuun kohteeseen?

– Lisäksi pyydän kirjallisessa kysymyksessä selvitystä Suomen edelleen Sambialle myöntämistä kehitysyhteistyörahoista, vaikka juurikin Sambiassa on todettu väärinkäytöksiä rahojen käytön suhteen. Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki? Juvonen kysyy.

Epäkohtiin on puututtava heti

Sambian tekemät väärinkäytökset paljastuivat vuonna 2019. Yle kertoi 18.2.2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeisen kehitysavun maksuerän kerrottiin maksettavan vuonna 2023.

Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytökset Suomen tukemaan sosiaaliturvaohjelmaan. Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät ole menneet kotitalouksille.

– Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa.

– Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.