Suurten keskuspankkien tähyily kohti nykyistäkin keveämpää rahapolitiikkaa merkitsee samalla sitä, että velkapaperien tuottoprosentit hyytyvät ja kääntyvät jopa miinukselle. Maailman kaikista velkasitoumuksista peräti 12 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria kyntää jo ”pakkaskorolla”.
Markkinaliikkeistä saatiin vihiä hiljattain, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi vihjaili EKP:n miettivän jo seuraavaa keskuspankkielvytystä alhaisen inflaation vuoksi. Saksan kymmenvuotisen joukkovelkakirjan korko sukelsi yhä syvemmälle päätyen noin -0,3 prosentin tasolle.
Tämä tarkoittaa sijoittajan menettävän takuuvarmasti rahaa, jos hän pitää velkakirjaa hallussaan eräpäivään asti.
Korkotuoton kuihtuminen tuo ongelmia
Asuntolainaajan kannalta alhaiset korot tietävät pienempiä lainanhoitokustannuksia. Heille alhaiset korot ovat pääosin hyvä asia.
Sen sijaan instituutionaaliset sijoittajat joutuvat tuskailemaan, koska alhaiset korot merkitsevät samalla pienempiä korkotuloja. Esimerkiksi vakuutusjätit ja eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat osan pääomastaan nimenomaan turvallisiksi koettuihin velkakirjoihin.
Mitä useampi velkakirja jauhaa varmaa tappiota, sitä suurempi paine ajaa sijoittajat muunlaisten tulojen äärelle.
Taantumaa torjutaan
Keskuspankkien elvytys voi tyrehdyttää taantuman seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Näin uskoo ainakin talouslehti Financial Timesin sijoituskommentoija Michael Mackenzie lehden kolumnissaan.
Hinta on kova, ja lääke voi olla jopa tautia pahempi.
Likimain kaikkien sijoituskohteiden hinnat ovat takoneet kaikkien aikojen ennätyksiä. Se merkitsee sitä, että turvallisina pidetyt sijoituskohteet käyvät turhan kalliiksi. Silloin sijoitusvirrat ohjautuvat kohti yhä huterampia kohteita.
Tämä ei ole kuitenkaan tuonut vakautta talouteen. Mackenzien mukaan finanssimaailma on vain kyllästynyt velalla, eivätkä velalliset selviytyisi edes vaatimattomasta korkotason noususta. Tämä lisää niin sanottujen zombiyritysten määrää.
Nämä yritykset eivät ole kilpailukykyisiä ja ne pitävät valtaamansa markkinaosuutensa vain ja ainoastaan alhaisten luottojen ansiosta.
Inflaatio olisi myrkkyä korkosijoituksille
Mackenzien mielestä korkopapereihin sijoittaneet ajautuisivat lisäongelmiin inflaation piristyessä. Tällöin saadut korkotuotot häviäisivät rahan arvon alenemisen vuoksi.
Inflaatiota ei ole tosin näkynyt hälyttävissä määrin ainakaan Euroopassa. Asia ei välttämättä ole ikuisesti näin.
Inflaatio voi reipastua erityisesti valtioiden elvyttävämmän talouspolitiikan vuoksi. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin perääntyminen keltaliivien protestien vuoksi lasketaan elvyttäväksi talouspolitiikaksi.
Italia on vaatinut elvyttävämpää talouspolitiikkaa, vaikka se sotisi EU:n talouskurisääntöjä vastaan.
