Keskustelu kiihottamispykälän muuttamisesta kiihotti eduskuntaa: ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä”

Eduskunta kävi kiivasta keskustelua eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemästä lakialoitteesta, jossa muutettaisiin rikoslain pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Pykälä muuttuisi siten, että rangaistavaksi jäisi ainoastaan rikoksella uhkaaminen sekä rikokseen yllyttäminen. Lisäksi aloitteessa esitetään, ettei tiedon tai mielipiteiden jakaminen olisi enää rangaistavaa.

Perussuomalaiset pitävät nykyistä rikoslain pykälää ja ennen kaikkea sen tulkintaa sananvapauden vastaisena.

– ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä.” Näin kirjoitti vuonna 1821 saksalainen kirjailija Heinrich Heine. Tämä varoitus olisi syytä pitää kirkkaana mielessämme, vaikka nykyään valtaapitävien ei tarvitse enää fyysisesti polttaa kirjoitettuja lausahduksia, vaan ne poistetaan ihmisten saatavilta digitaalisesta maailmasta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio aloitti esittelypuheensa.

Laki on liian tulkinnanvarainen

Tavio mukaan pykälän nykyinen sisältö on hyvin ongelmallinen, sillä rikoksen tunnusmerkistössä puhutaan panettelusta ja solvaamisesta, joiden määrittely on helposti hyvin tulkinnanvaraista. Lisäksi Tavio huomauttaa, että kyseinen pykälä kieltää jopa tietojen esittämisen.

– On perin erikoinen sananvapauden rajoitus kieltää tiedon esittäminen. Ilman tietoa ei voi suojella totuuttakaan. Perussuomalaisten näkemys onkin, että tiedon julkituonti ei saa olla rikollista, Tavio totesi.

Vaikea hahmottaa, rikkooko lakia

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen huomautti, että perustuslaissa säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyy erityinen täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa.

– Kansalaisten on tällä hetkellä erittäin vaikea hahmottaa, missä kulkee sallitun ja kielletyn mielipiteenilmaisun raja. Tilanne on sama kuin jos liikennesäännöissä kiellettäisiin ylinopeuden ajaminen, mutta liikennemerkit puuttuisivat teiden varsilta eikä kukaan tietäisi, missä sallitun nopeuden raja kulkee, Immonen muotoili.

Lain on suojeltava yksilöä instituutiolta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan sananvapaus ymmärretään eri tahoilla hyvin eri tavoin. Halla-ahon mielestä sananvapauslainsäädännön tehtävä on ennen kaikkea suojella yksilöä instituutioilta.

– Ilman vapaata keskustelua ja kyseenalaistamista ei ole demokratiaa eikä kehitystä. Monet näkevät asian tismalleen päinvastoin, että lainsäädännön tehtävä on suojella instituutioita ja vallitsevia totuuksia ja uskonkappaleita yksilöltä. Tällaisia instituutioita ovat viranomaiset, poliitikot ja media, Halla-aho sivalsi.

– Kiihottamispykälä nykyisessä muodossaan ei suojele kansanryhmiä vaaralliselta kiihottamiselta tai muulta haitalta. Sillä pyritään suojelemaan ihmisiä loukkaantumiselta ja pahalta mieleltä. Pahalta mieleltä suojeleminen rikoslailla on vaarallista, koska se tekee ihmisistä kyvyttömiä käsittelemään pahaa mieltä, Halla-aho päätti.

Demarit ja vihreät puolustivat nykyistä rikoslakia

Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolusti nykyistä lainsäädäntöä voimakkaasti todeten, että vihapuhe on avointa totalitarismia.

– Sananvapaus on keskeisimpiä perusoikeuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, ja niin pitää ollakin, mutta sitä ei voi käyttää bulvaanina panettelulle ja solvaavalle puheelle niin kuin tässä keskustelussa nyt käytetään, Kiljunen perusteli

Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén oli samoilla linjoilla Kiljusen kanssa. Forsgrénin mukaan sananvapaus ei ole absoluuttinen perusoikeus.

– Haluaisin muistuttaa tätä salia, että sananvapaus ei ole absoluuttinen perusoikeus, vaan meillä on useita perusoikeuksia, mitkä ovat rinnastettuina, alistettuina toisiin. Haluan myös muistuttaa siitä, että Suomea velvoittaa kansainvälisten sopimusten perusteella yksiselitteisesti se, että kiihottamista kansanryhmää vastaan ei voida poistaa rikoslaista, Forsgrén totesi.

Väärin ymmärretty tai huonosti luettu

Halla-aho korjasi Forsgrénin väitettä. Perussuomalaiset ei ole poistamassa rikoslain pykälää vaan muokkaamassa sen sisältöä.

– Edustaja Forsgrénilta ilmeisesti jäi tämä aiempi keskustelu huomiotta syystä tai toisesta ja tämä lakialoite lukematta. Lakialoitteessahan ei suinkaan esitetä, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan poistettaisiin rikoslaista vaan että siitä poistettaisiin epämääräiset elementit, niin että lakipykälä olisi selkeä ja oikeusvarmuus paranisi, Halla-aho täsmensi.

Artikkelia muokattu 28.11.2019 klo 21.09.