Korot ovat Ruotsissa lähdössä reippaaseen laskuun, ja pankkien terve kilpailu asiakkaista on kiihtymässä. Maan talous on viimein lähdössä nousuun. Se tietää hyvää myös suomalaisille, sillä Ruotsin ja Suomen taloudet ovat monella tavalla yhteen kietoutuneet.
Ruotsin asuntolainamarkkinoilla käy kova kuhina. Keskuspankin (Riksbanken) ohjauskoron lasku 20. elokuuta näyttää käynnistäneen kovan kisan asuntolainoittajien kesken. Monet niistä ennakoivat keskuspankin ratkaisua ja laskivat muuttuvia korkojaan jo ennen keskuspankin päätöstä.
Keskuspankin ohjauskorko on nyt 3,50 prosenttia. Euroalueen ulkopuolella jäänyt Ruotsi päättää ohjauskorostaan itsenäisesti ja Suomen puolesta päätökset tekee puolestaan EKP.
Merkit viittaavat asuntolainamarkkinoilla siihen, että kysyntä on vihdoin virinnyt, korkokilpailu alkanut ja taantuma on jäämässä taakse. Pienet lainanantajat kirittävät nyt suuria liikepankkeja aidon markkinatalouden hengessä.
Kilpailu markkinoilla viriämässä
Korkohuippu saavutettiin itse asiassa jo viime syksynä, kun vaihtuvakorkoinen asuntolainakorko laski hienoisesti marraskuun lopussa. Mutta vasta keskuspankin ensimmäinen koronlasku toukokuussa laittoi vauhtia lainakorkojen reippaammalle alamäelle.
Keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan nyt kaikkiaan 0,5 prosenttiyksikköä. Neljän suurpankin 3 kuukauden listakorko on nyt sama eli 5,49 prosenttia. Kilpailu markkinoilla tietää kuitenkin muutosta harmoniaan.
Todellinen pudotus tulossa
– Nyt on luvassa todellinen pudotus ja on jännittävää, että markkinoilla tapahtuu sellaista, joka saa lainantarvitsijat liikkeelle. Se on yleensä meille eduksi, sanoo Landshypotek Bankin liiketoimintajohtaja Catharina Åbjörnsson Lindgren Svenska Dagsbladetissa.
Keskuspankki totesi elokuun koronlaskun yhteydessä, että korkoja voidaan laskea tänä vuonna vielä kaksi tai kolme kertaa. Markkinoilla odotetaan ohjauskoron olevan ensi vuoden lopussa luokkaa 2,00-2,25 prosenttia.
Talouden taantuma voi siten irrottaa otteensa kansankodin kamanoista kohtuullisen ripeästikin.
Ruotsi vetää Suomen nousuun
Kokonaiskauppavaihdolla mitattuna Suotsi on ollut Suomen suurin kauppakumppani. Ruotsi on myös suurin ulkomainen suora investoija Suomessa. Elinkeinoelämän rakenteet ovat nekin kietoutuneet monin tavoin yhteen.
Ruotsin talouden menestyksen avaimina pidetään kykyä sopeutua globaaliin kilpailuun, kehittynyttä teknologiaa ja innovaatioita sekä työmarkkinaosapuolten valmiutta toimia yhdessä samojen päämäärien eteen.
Tämä kaikki tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Ei siis tarvitse olla erityinen ennustaja tullakseen siihen johtopäätökseen, että Ruotsin talouden elpyminen tietää hyvää myös tarkan talouden Suomelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä pitää parhaillaan kesäkokoustaan Kouvolassa. Puheenjohtaja Riikka Purra muistaa puheessaan hyvän kouvolalaisen lakritsin, mutta pääpaino on totta kai taloudessa ja valtiovarainministeri Purran toisessa budjettiriihessä.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
