Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntaina 5,4 miljardin leikkauspaketin. Leikkaukset koskivat pääosin eläkkeitä. Samaan aikaan Ateenassa oli mielenosoitus, joka riistäytyi käsistä. Julkinen liikenne oli kolmatta päivää lakossa.

Ateenassa järjestetty mielenosoitus riistäytyi mellakaksi, kun jotkut protestoijat heittivät poliiseja palopommeilla. Poliisi kertoi pidättäneensä 14 ihmistä, joista vain kolme oli kreikkalaisia.

Vaadittu eläkeuudistus meni parlamentissa läpi hallituspuolueiden äänien turvin. Kreikan hallituksella on niukka 153 edustajan enemmistö 300-paikkaisessa parlamentissa. Pääoppositiopuolue Uusi demokratia vaati uusia vaaleja äänestystä edeltäneessä keskusteluissa, jotka kestivät kaksi vuorokautta.

IMF ja osa euromaista pitää uudistusta riittämättömänä

Eläkeuudistus on Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin mielestä riittävä ponnistus Kreikan hallitukselta.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja osa euromaista sen sijaan katsovat, että Kreikan tulisi myös säätää ennakkoon laki yli 3 miljardin leikkausohjelma, jos Kreikka ei yllä finanssipoliittisiin tavotteisiinsa.

Kreikan tavoitteena on saada 3,5 prosentin perusylijäämä vuoteen 2018 mennessä. Perusylijäämä on muutoin kuin budjetin ylijäämä, mutta siitä on karsittu pois velanhoitokulut.

Kreikka on tarjoutunut tekemään automaattisen kululeikkauksen, jos maa ei yllä haluttuun perusylijäämään. IMF ja osa euromaista haluavat leikkausten olevan kohdennettuja, koska muutoin leikkaukset voivat toimia tavoitteita vastaan.

IMF pitää koko Kreikan tavoittelemaa perusylijäämää utopistisena. Rahasto ei usko Kreikan pystyvän ylläpitämään näin suurta perusylijäämää vuodesta toiseen. Rahaston mielestä 1,5 prosentin perusylijäämä olisi riittävä. Euromaiden mielestä Kreikan velkataakka ei kevene riittävän nopeasti ilman tuntuvaa perusylijäämää.

IMF ja Kreikka haluavat velkahelpotuksia Kreikalle

IMF on viime viikon torstaina kirjoittanut euromaiden valtiovarainministereille kirjeen, jossa vaaditaan Kreikalle velkahelpotuksia. Kirjettä on pidetty tuntuvana ukaasina siitä, että rahasto ei halua olla mukana kolmannessa tukipaketissa ilman velkahelpotuksia.

Myös Kreikan hallitus on pitkään toivonut saavansa velkalastiinsa helpotuksia. Euromaat eivät ole velkojen anteeksiannon kannalla.

Kreikan kolmannen tukipaketin ensimmäinen tukierä on ollut työn alla jo viime vuoden lokakuusta asti. Kreikka tarvitsee tukierän heinäkuussa erääntyvien vanhojen luottojen maksuun.

Henri Myllyniemi