

Mielenosoitusmarssi Kreikan parlamentin edustalla Syntagman aukiolla Ateenassa sunnuntaina 8. toukokuuta 2016. Perjantaina alkanut Kreikan yleislakko on pysäyttänyt pääkaupungin julkisen liikenteen. / Anni Reenpää
Kreikka teki vaadittuja eläkeuudistuksia – Ateenassa levotonta
Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntaina 5,4 miljardin leikkauspaketin. Leikkaukset koskivat pääosin eläkkeitä. Samaan aikaan Ateenassa oli mielenosoitus, joka riistäytyi käsistä. Julkinen liikenne oli kolmatta päivää lakossa.
Ateenassa järjestetty mielenosoitus riistäytyi mellakaksi, kun jotkut protestoijat heittivät poliiseja palopommeilla. Poliisi kertoi pidättäneensä 14 ihmistä, joista vain kolme oli kreikkalaisia.
Vaadittu eläkeuudistus meni parlamentissa läpi hallituspuolueiden äänien turvin. Kreikan hallituksella on niukka 153 edustajan enemmistö 300-paikkaisessa parlamentissa. Pääoppositiopuolue Uusi demokratia vaati uusia vaaleja äänestystä edeltäneessä keskusteluissa, jotka kestivät kaksi vuorokautta.
IMF ja osa euromaista pitää uudistusta riittämättömänä
Eläkeuudistus on Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin mielestä riittävä ponnistus Kreikan hallitukselta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja osa euromaista sen sijaan katsovat, että Kreikan tulisi myös säätää ennakkoon laki yli 3 miljardin leikkausohjelma, jos Kreikka ei yllä finanssipoliittisiin tavotteisiinsa.
Kreikan tavoitteena on saada 3,5 prosentin perusylijäämä vuoteen 2018 mennessä. Perusylijäämä on muutoin kuin budjetin ylijäämä, mutta siitä on karsittu pois velanhoitokulut.
Kreikka on tarjoutunut tekemään automaattisen kululeikkauksen, jos maa ei yllä haluttuun perusylijäämään. IMF ja osa euromaista haluavat leikkausten olevan kohdennettuja, koska muutoin leikkaukset voivat toimia tavoitteita vastaan.
IMF pitää koko Kreikan tavoittelemaa perusylijäämää utopistisena. Rahasto ei usko Kreikan pystyvän ylläpitämään näin suurta perusylijäämää vuodesta toiseen. Rahaston mielestä 1,5 prosentin perusylijäämä olisi riittävä. Euromaiden mielestä Kreikan velkataakka ei kevene riittävän nopeasti ilman tuntuvaa perusylijäämää.
IMF ja Kreikka haluavat velkahelpotuksia Kreikalle
IMF on viime viikon torstaina kirjoittanut euromaiden valtiovarainministereille kirjeen, jossa vaaditaan Kreikalle velkahelpotuksia. Kirjettä on pidetty tuntuvana ukaasina siitä, että rahasto ei halua olla mukana kolmannessa tukipaketissa ilman velkahelpotuksia.
Myös Kreikan hallitus on pitkään toivonut saavansa velkalastiinsa helpotuksia. Euromaat eivät ole velkojen anteeksiannon kannalla.
Kreikan kolmannen tukipaketin ensimmäinen tukierä on ollut työn alla jo viime vuoden lokakuusta asti. Kreikka tarvitsee tukierän heinäkuussa erääntyvien vanhojen luottojen maksuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää