Meitä on pian yhdeksän miljardia. Kehitysapu ei ole ratkaissut väestöräjähdystä, ja se pitäisi ajatella ihan uusiksi, sanoi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari MTV:n arvoihin keskittyvässä vaalitentissä Kallion kirkossa sunnuntaina.

Huhtasaari nosti Afrikan väestöräjähdyksen esiin yhtenä globaalin politiikan suurista haasteista. Huhtasaaren mukaan ei ole ilmastonkaan kannalta järkevää vastaanottaa maahanmuuttajia Afrikasta kylmään Pohjolaan, jossa hiilipäästöt henkeä kohti ovat korkeat.

Siitä, että Afrikan väestöräjähdys on ongelma, vallitsi ehdokkaiden kesken yksimielisyys, mutta keinoista oli eri näkemyksiä.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen hyväksyi sen, että kehitysapua on leikattu, kun oma talous on vuodesta toiseen alijäämäinen.

Vihreiden Pekka Haavisto korosti kehitysapua keinona auttaa ihmisiä kriisien lähialueilla. Haaviston mukaan ne, jotka kritisoivat kehitysapua ja turvapaikkapolitiikkaa eivät halua auttaa hädänalaisia millään tavalla.

Turvapaikkajärjestelmä romutettiin

Edellinen presidentti Tarja Halonen oli lauantaina väittänyt samassa Kallion kirkossa, että Suomi menettää maineensa, kun palautamme alaikäisiä turvapaikanhakijoita vaarallisiin maihin. Ehdokkailta kysyttiin, kestääkö heidän moraalinsa tämän toiminnan.

Halosen mukaan tulevat sukupolvet tulevat kysymään, missä olimme ja mitä teille, kun näin tapahtui.

– Tulevat sukupolvet tulevat kysymään meiltä siitä, että millaisen maan me heille jätämme – onko Suomi turvallinen maa ja onko täällä suomalaisilla kaikilla hyvä olla.

Huhtasaarelta tivattiin uudestaan, kestääkö hänen moraalinsa alaikäisten turvapaikanhakijoiden palauttamisen.

– Me ollaan nyt romutettu turvapaikkajärjestelmä. Ainoa tapa auttaa on ottaa pakolaisleireiltä, valita huolellisesti, tai sitten auttaa paikan päällä, Huhtasaari vastasi.

Kehitysapu ei toimi

Huhtasaari palasi maahanmuuton juurisyihin: epäonnistuneeseen kehityspolitiikkaan ja väestöräjähdykseen Afrikassa. Hän viittasi entisen suurlähettilään Matti Kääriäisen kirjaan Kehitysavun kirous.

– Jos meitä 50-luvulla oli 3,5 miljardia, nyt meitä on yli seitsemän ja kohta on yli yhdeksän miljardia, kehitysapu ei ole vastannut tähän väestöräjähdykseen, ja se pitäisi ajatella ihan uusiksi.

Kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen oli samaa mieltä siitä, että väestöpaine Eurooppaan juontaa juurensa Lähi-idän ja Afrikan heikosta kehityksestä ja väestönkasvusta. Väyrynen kuitenkin valitteli sitä, että kehitysapurahoja on leikattu.

Suomen Uutiset