
Laura Huhtasaari Ylen vaalikeskustelussa: pitää löytää tiekartta ulos eurosta
Epäonnistunut yhteisvaluutta pitää purkaa, ja unionista pitäisi tulla itsenäisten isänmaiden kauppaliitto, vaati Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari eilen Ylen suuressa presidentinvaalikeskustelussa.
Ylen toimittajien kehittämässä skenaariossa Baltian maat pyytävät Suomelta sotilaallista apua Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa. Miten toimisitte presidenttinä, kysyttiin kaikilta ehdokkailta.
– Luonnollisesti Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi vihollisuuksiin. Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa sillä että, me puolustamme meidän ilmatilaa ja aluevesiä ja siinä itse asiassa autamme jo todella paljon, vastasi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Viroon Huhtasaari ei olisi sotilaallista apua lähettämässä.
– Me ensisijaisesti suojaisimme omia alueitamme emmekä antaisi Suomen aluetta kenenkään vihollisuuksien käyttöön.
”EU ei ole suurvalta”
Kun ehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä, ehdokkaita jakaa Nato-kysymystä enemmän suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen turvallisuuspoliittiseen merkitykseen.
Huhtasaari toppuutteli kilpakumppaneitaan, jotka korostivat EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta. Lauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan EU-maata, joka on joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
– On turha antaa sellaista kuvaa että tämä lauseke olisi sotilaallisesti velvoittava koska näin ei ole. Minä puhun vain tosiasioita.
Huhtasaari muistutti, että EU ei ole sotilaallinen suurvalta varsinkaan nyt kun ydinasevaltio Britannia on tekemässä lähtöä unionista.
– Jos me haluamme sotilaallista selkärankaa niin kyllähän se tulee Yhdysvalloilta.
Huhtasaaren mukaan Venäjäkään ei pidä EU:ta uskottavana sotilaallisena toimijana. Siksi Suomen EU-jäsenyys ei ole Venäjälle samanlainen ongelma kuin jos Suomi liittyisi Natoon.
– Venäjä ei katso, että EU on uskottava vastus. Tässä on kysymys Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikasta ja Venäjän suurvaltapolitiikasta, Huhtasaari sanoi.
Tuleeko Putinia ikävä?
Huhtasaarta on mediassa yritetty leimattu Venäjä-mieliseksi, mutta hän oli presidenttiehdokkaista ainoa, joka Ylen vaalikoneessa piti Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.
– Venäjä tulee aina olemaan Suomelle potentiaalinen uhka. Realistisempi uhkahan Euroopassa on tällä hetkellä tänne tulevat jihadismi ja terrorismi ja poliittinen islam, mutta kyllä Venäjä tulee meille aina olemaan potentiaalinen uhka, Huhtasaari sanoi.
Huhtasaari ei usko, että Venäjän uhka automaattisesti poistuu heti, kun Putinille joskus valitaan seuraaja.
– Kyllä vähän jo mietin, että millaista henkilöä on Putinin jälkeen tulossa, että tulisiko meille joskus myöhemmin jopa Putinia ikävä, Huhtasaari sanoi.
EU on tulossa T-risteykseen
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto piti tärkeänä, että presidentillä on aktiivinen, keskusteleva rooli myös Eurooppa-kysymyksissä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuunottamatta EU-asiat eivät suoranaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan.
– Jos katsoo esimerkiksi Martin Schulzin esitystä, meillähän hallitus sanoo että mennään keskitietä, mutta me ollaan tulossa ehkä T-risteykseen, ja se joka menee keskitietä, saattaa joutua pusikkoon, Haavisto sanoi.
– On aivan mahdollista, että EU:n toinen puoli kehittää federalistisempia rakenteita, ja toinen puoli eroaa, Haavisto sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei lähtisi kehittämään Eurooppaa enää ollenkaan yhteisvastuun suuntaan.
– Alkujaan lähtökohta EMU:n kehittämisessä oli nimenomaan ei yhteisvastuuta ja jostain kumman syystä sille puolelle on lipsahdettu, Niinistö sanoi.
Huhtasaari jakoi Haaviston käsityksen T-risteyksestä.
– Käytännössä ilman liittovaltiota toimivat valuuttaunionit ovat aina hajonneet. Meillähän ei ole muuta vaihtoehtoa euroalueella kuin liittovaltio tai purkaa tämä. Kumpaa sinä kannatat, Huhtasaari kysyi Niinistöltä.
Huhtasaarella itsellään oli vastaus.
– Tämä valuuttaunioni on epäonnistunut. Ehdottomasti pitää löytää eurolle tiekartta ulos. Kreikka on 80 vuotta eurovankilassa ja heillä ei ole mitään suvereeniutta mihinkään omiin päätöksiinsä, Huhtasaari sanoi.
– EU:n pitäisi olla isänmaiden Eurooppa, itsenäisten maiden Eurooppa ja kauppaliitto. Minä toivon että EU hajoaa kauppaliittoon ja että me saamme itsenäisyyden takaisin niin kuin Norjalla, Sveitsillä ja Islannilla on.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nils Torvalds Presidentinvaalit Eurooppa Euroalue Pekka Haavisto Sauli Niinistö Turvallisuuspolitiikka Laura Huhtasaari Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

AfD voitti Saksassa Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit mutta jäi ovensuukyselyn mukaan paikan tai kahden päähän ehdottomasta enemmistöstä

Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Tuore tutkimus: Vasemmisto on liikkunut 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin oikeisto oikealle
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.

Kaikki laittomasti maahan tunkeutuneet eivät palanneet Marokkoon – Ceutan naiset elävät ainaisessa väkivallan pelossa: ”Tilanne on hirvittävä”
Asukkaiden protestit laittomia siirtolaisia vastaan ovat voimistuneet entisestään Espanjan Ceutassa. Naiset elävät jatkuvassa väkivallan pelossa, koska enklaaviin oleskelemaan jääneet ovat pääosin nuoria miehiä. Samalla kiista maahan tunkeutuneiden todellisesti määrästä käy kaiken aikaa kuumempana.

Tutkimus: Norjassa lapsiperheet välttelevät maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita – varsinkin tyttölasten vanhemmat
Norjalaistutkimuksen mukaan lapsiperheet yrittävät välttää niitä Oslon asuinalueita, joilla asuu paljon ei-länsimaisia maahanmuuttajia. Erityisen tarkkoja asuinympäristöstään ovat sellaiset vanhemmat, joilla on tyttöjä.

Britannian sisäministeriön entinen virkamies: Vain yksi sadasta turvapaikkahakemuksesta on aito
Sadoilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut suhde samaan pääministerin tyttäreen. Monikuluiset bangladeshilaiset kertovat puolestaan kuuluneensa saman puolueen ylimpään johtoon. Turvapaikkajärjestelmä on siten ”valtava petos”, sanoo entinen Britannian sisäministeriön virkamies The Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Mielenosoittajat kahlasivat mereen vastustamaan laittomasti maahan tulevien saapumista Britannian Portsmouthiin: ”Nyt riittää!”
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.

Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Polttoaineiden hinnat kuohuttavat – PS:n Vigelius ja SDP:n Lindén sanasodassa
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää














