

LEHTIKUVA
Leipäjonoissa jo yli 20 000 suomalaista joka viikko
EU-maissa asuu tätä nykyä yli 120 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskiryhmässä olevaa ihmistä. Määrä on kasvanut, vaikka jo pitkään tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä. Suomen kehityssuunta on sekin varsin murheellinen.
Sosiologian professori Juho Saari kertoo Savon Sanomissa, että Suomessa eletään jo kuin kehitysmaissa. Jo yli 20 000 suomalaista hakee viikottain elintarvikkeita leipäjonoista. Saaren mukaan kyse ei ole ”hulttionuorista”, vaan mukana on ikäihmisiä, jotka eivät tule yksinkertaisesti toimeen nykyisillä yhteiskunnan tuilla.
Suomen tilanne on kuitenkin hyvä vain jos sitä vertaa muun Euroopan tilanteeseen. Espanjassa 1,5 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun piirissä. Maassa maksetaan työttömyystukea kahden vuoden ajalta, minkä jälkeen pudotaan tyhjän päälle. Financial Times kirjoittaa, että Espanjassa on 700 000 kotitaloutta, joilla ei ole työtuloja sen koommin kuin yhteiskunnan tukiakaan.
Pitkäaikaistyöttömyys ruostuttaa työtaitoja. Lisäksi se vieraannuttaa yhteiskunnasta. Tutkijat arvelevatkin, että vaikka Espanjan taloustilanne kohentuukin niin sosiaalinen kriisi ei taltu kovinkaan helposti. Maan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Espanjassa on jo yli 2,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet työttöminä vähintään kahden vuoden ajan.
Työttömäksi jääminen on hengenvaarallista
Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen kertoi Yleisradion Brysselin kone -radio-ohjelmassa Euroopan sosiaalisesta kriisistä. Korhonen kertoi, ettei EU:lla ole sinällään toimivaltaa sosiaalipolitiikassa, vaan se on jäsenmaiden vastuulla. Komission omista avauksista on kuitenkin aistittavissa, että sosiaalipolitiikkakin haluttaisiin alistaa komission päätösvallan alle.
Paineet tähän ovat kovat, sillä eri EU-maissa ei ole yhdenmukaista käytäntöä sosiaalipolitiikassa. Hän kertoo esimerkkinä, miten joissain EU-maissa sairausvakuutus katkeaa työpaikan kadottua. Hän luonnehtiikin, että työpaikan menettäminen on tässä mielessä hengenvaarallista.
Korhonen kertoo, että vuonna 2010 EU:ssa asetettiin tavoitteeksi vähentää köyhyyttä – tai köyhyysriskissä olevien määrää – vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonalla ihmisellä. Tavoite on karannut kauemmas, sillä köyhien tai köyhyysriskissä olevien määrä on kasvanut 6,6 miljoonalla ihmisellä.
Komissio on väläyttänyt myös työttömyysturvan yhdenmukaistamista. Yhtenä vaihtoehtona Korhonen näkee ”rajat ylittävän solidaarisuuden”, mikä tarkottaisi yhden jäsenmaan maksavan toisen jäsenmaan työttömyysturvaa. Korhonen kuitenkin täsmentää, ettei komission avaukset ole olleet kovinkaan tarkasti määriteltyjä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.
Uusimmat

Perussuomalaiset: Yksityinen sektori on talouskasvun suunnannäyttäjä

Rostila esittää lapsiperheille suurta veroalea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











