

LEHTIKUVA
Leipäjonoissa jo yli 20 000 suomalaista joka viikko
EU-maissa asuu tätä nykyä yli 120 miljoonaa köyhää tai köyhyysriskiryhmässä olevaa ihmistä. Määrä on kasvanut, vaikka jo pitkään tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä. Suomen kehityssuunta on sekin varsin murheellinen.
Sosiologian professori Juho Saari kertoo Savon Sanomissa, että Suomessa eletään jo kuin kehitysmaissa. Jo yli 20 000 suomalaista hakee viikottain elintarvikkeita leipäjonoista. Saaren mukaan kyse ei ole ”hulttionuorista”, vaan mukana on ikäihmisiä, jotka eivät tule yksinkertaisesti toimeen nykyisillä yhteiskunnan tuilla.
Suomen tilanne on kuitenkin hyvä vain jos sitä vertaa muun Euroopan tilanteeseen. Espanjassa 1,5 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun piirissä. Maassa maksetaan työttömyystukea kahden vuoden ajalta, minkä jälkeen pudotaan tyhjän päälle. Financial Times kirjoittaa, että Espanjassa on 700 000 kotitaloutta, joilla ei ole työtuloja sen koommin kuin yhteiskunnan tukiakaan.
Pitkäaikaistyöttömyys ruostuttaa työtaitoja. Lisäksi se vieraannuttaa yhteiskunnasta. Tutkijat arvelevatkin, että vaikka Espanjan taloustilanne kohentuukin niin sosiaalinen kriisi ei taltu kovinkaan helposti. Maan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Espanjassa on jo yli 2,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat olleet työttöminä vähintään kahden vuoden ajan.
Työttömäksi jääminen on hengenvaarallista
Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Pasi Korhonen kertoi Yleisradion Brysselin kone -radio-ohjelmassa Euroopan sosiaalisesta kriisistä. Korhonen kertoi, ettei EU:lla ole sinällään toimivaltaa sosiaalipolitiikassa, vaan se on jäsenmaiden vastuulla. Komission omista avauksista on kuitenkin aistittavissa, että sosiaalipolitiikkakin haluttaisiin alistaa komission päätösvallan alle.
Paineet tähän ovat kovat, sillä eri EU-maissa ei ole yhdenmukaista käytäntöä sosiaalipolitiikassa. Hän kertoo esimerkkinä, miten joissain EU-maissa sairausvakuutus katkeaa työpaikan kadottua. Hän luonnehtiikin, että työpaikan menettäminen on tässä mielessä hengenvaarallista.
Korhonen kertoo, että vuonna 2010 EU:ssa asetettiin tavoitteeksi vähentää köyhyyttä – tai köyhyysriskissä olevien määrää – vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonalla ihmisellä. Tavoite on karannut kauemmas, sillä köyhien tai köyhyysriskissä olevien määrä on kasvanut 6,6 miljoonalla ihmisellä.
Komissio on väläyttänyt myös työttömyysturvan yhdenmukaistamista. Yhtenä vaihtoehtona Korhonen näkee ”rajat ylittävän solidaarisuuden”, mikä tarkottaisi yhden jäsenmaan maksavan toisen jäsenmaan työttömyysturvaa. Korhonen kuitenkin täsmentää, ettei komission avaukset ole olleet kovinkaan tarkasti määriteltyjä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















