

LEHTIKUVA
Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”
Eduskunnan kyselytunti sujui torstaina kahtiajakoisissa merkeissä: samalla kun oppositio hiukan kiittikin hallitusta yhteiskuntasopimuksen syntymisestä, se koetti samaan hengenvetoon syyttää hallitusta ratkaisusta, jonka ay-liike ja työnantajajärjestöt tekivät.
35 000 uutta työpaikkaa
Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sanoi kunta-alan työntekijän moittineen viestissään ministereitä siitä, että he hallituksen tiedotustilaisuudessa ilakoivat ja tekivät nyrkkitervehdyksen toisilleen, kun pienipalkkaisia kuritetaan ja heiltä viedään ostovoimaa.
– Minä en ole ainakaan ilakoinut sillä, että olen joutunut tekemään kipeitä päätöksiä – enkä todellakaan sillä, että joudutaan puuttumaan ihmisten etuihin ja menemään heidän lompakoilleen. Minä ilakoin yhdestä asiasta: sopimisesta ja toisesta asiasta: tässä voittaa työtön! Kun 35 000 työpaikkaa on myös työmarkkinajärjestöjen mukaan tulossa, niin eikö se ole ilahtumisen paikka, oikeus- ja työministeri Jari Lindström vastasi ja ihmetteli negatiivisuutta sopimuksen syntymisestä.
Sipilä: Tämä on päätös työttömille
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti hallituksen olevan äärimmäisen iloinen siitä, että tässä on tehty kovaa pohjaa sille, että 35 000, jopa 45 000 uutta työpaikkaa syntyisi.
– Tämä on päätös nimenomaan työttömille, jotka eivät näissä pöydissä ole päättämässä. Meillä on vielä paljon tehtävää sen eteen, että 110 000 työpaikan tavoite täyttyisi. Se vaatii paljon päätöksiä, mutta tämä on merkittävin osa tässä asiassa, Sipilä sanoi.
– Kyllä se tuska, joka palkansaajajärjestöillä on, on hyvin tiedossa ja se on hyvin ymmärrettävää. Lausun nöyrimmät kiitokseni, että tällainen ymmärrys työttömien eteen on löytynyt tässä neuvotteluprosessissa, Sipilä jatkoi.
Suomi löytää tiensä ulos vaikeuksista
Oppositio väitti myös, että sopimusesitys olisi lahja pienipalkkaisilta työntekijöiltä vientiyrityksille, jotka jakavat suuria osinkoja. Jopa Lauri Ihalainen (sd.) koetti kysyä, voisivatko vientiyritykset osallistua talkoisiin jättämällä osinkoja nostamatta.
Ihalainen nosti esiin myös sopimuksen ansiot: jos keväällä käy ilmi, että sopimuksen toteuttaminen on onnistunut ammattiliittojen liittokierroksella, se todistaa sopimusyhteiskunnan olevan voimissaan. Hän kiitti sitäkin, että myös paikallinen sopiminen on otettu osaksi yhteisen sopimisen kokonaisuutta.
Pääministeri kiitti tätä näkemystä ja työmarkkinaosapuolia uuden sopimisen taidon löytämisestä, mistä on hänen mukaansa satanut kehuja jo ulkomaita myöten: Suomi on yhteiskunta, joka löytää tiensä vaikeasta tilanteesta ulos.
Paikallinen sopiminen sovitaan yhdessä
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat kesäkuussa yhdessä, kuinka hyvin yhteiskuntasopimuksen linjaukset on onnistuttu viemään liittotasolle, suurimpana asiana paikallisen sopimuksen käytännöt, joiden työllisyys- ja talousvaikutukset voidaan parhaassa tapauksessa arvioida hyvin suuriksi. Niistä riippuu kilpailukyvyn parantuminen ja työpaikkojen synty.
Jos tulokset vastaavat riittävän hyvin hallitusohjelman tavoitteita kilpailukyvyn parantamiseksi, hallitus voi miettiä, missä määrin voidaan perua kaiken varalle kaavailtuja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksia vai perutaanko ne kokonaan – ja voidaanko parhaassa tapauksessa antaa lisää veronalennuksia jopa miljardin edestä.
Selviytymislauseke neuvotellaan yhdessä
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto Satonen totesi:
– Tämä on ennen kaikkea työllisyysratkaisu: ainakin 35 000 pääsee tällä sopimuksella töihin, todennäköisesti enemmän. On hienoa, että siitä on voitu yhdessä sopia. Toivoa sopii, että hyväksyminen on kattava myös SAK:n osalta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun paikallinen sopiminen etenee näin merkittävästi.
Lindström vastasi vielä Satosen kysymykseen yritysten selviytymislausekkeesta.
– Se on tarkoitettu juuri niihin tilanteisiin, joissa on uhkana irtisanomiset ja lomautukset. Se pitää sitten katsoa yhdessä, mutta ei niin, että jompikumpi osapuoli sanelee. Ei, vaan se katsotaan yhdessä. Se on ollut koko ajan ajatus. Minun mielestäni tämä on sekä työnantajien että työntekijöiden etu, että tässä asiassa päästään eteenpäin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Ministeri Lindström: ”Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”

Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Uusimmat

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää