

LEHTIKUVA
Lohela Floridan Suomi 100 -juhlassa: Ihminen tarvitsee juuret ja siivet
Eduskunnan puhemies Maria Lohela korosti ulkosuomalaisten olevan tärkeä voimavara Suomen satavuotiaalle itsenäisyydelle, kun hän puhui Floridan Suomi 100 –juhlassa Lake Worthissa.
– Maallamme on ollut hieno tarina köyhästä maatalousyhteiskunnasta erääksi maailman kehittyneimmistä maista. Te olette osa tätä tarinaa. Jokainen tähän tilaisuuteen tullut on omalla tavallaan tehnyt työtä itsenäisen Suomen puolesta, Lohela kiitti.
Kulttuurit elävät rinnakkain
Perjantaina alkaneella vierailullaan Floridassa puhemies oli jo ehtinyt huomata, miten monet suomalaissiirtolaiset olivat omaksuneet uuden identiteetin, jossa suomalainen ja amerikkalainen kulttuuri elävät rinnakkain.
– Uudet ajatukset syntyvät usein parhaiten juuri tällaisessa ympäristössä, kun kulttuurit kohtaavat ja pakottavat arvioimaan uudelleen totuttuja tapoja. Kuten kaikki suomalaista yhteiskuntaa tuntevat tietävät, hienosta historiasta huolimatta maamme kaipaa uudistumista. Ihminen tarvitsee juuret, mutta yhtä tärkeitä ovat uusien ajatusten antamat siivet, puhemies totesi.
Ensimmäisenä suomalaisena Amerikkaan saapui merimies Maunu Anderson vuonna 1640. Hänen jälkeensä Delawarejoen suistoon saapui lisää muutamia satoja suomalaisia, joita valtaväestönä olleet englantilaiset käyttivät rauhanvälittäjinä neuvotteluissa alueella asuvien intiaanien kanssa.
– Suomalaisen rauhanvälityksen historia ulottuu siis näin pitkälle, puhemies mainitsi.
Suomalaiset ahkeria kautta historian
Suomi 100 –juhlan lisäksi Lohela puhui suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin FACC:n tilaisuudessa. Myös bisnesväelle pitämässään puheessa Lohela viittasi historiaan siteeraamalla New York Timesin artikkelia suomalaisista siirtolaisista vuodelta 1901.
Jutussa pohdittiin, ovatko minkään muun kansan maahanmuuttajat yhtä sitkeitä, ahkeria ja päteviä kuin suomalaiset ja kerrottiin tarinoista, joissa suomalaiset ovat ilman ponnistuksia hoitaneet loppuun muilta työntekijöiltä kesken jääneen urakan.
– Artikkelissa ihmeteltiin myös sitä, kuinka kaikki maahan tulleet suomalaiset osasivat lukea ja kirjoittaa. Ahkeruus, koulutus, ongelmanratkaisukyky ja sisukkuus ovat edelleen suomalaisten ihmisten vahvuuksia ja varmasti myös monille syy tehdä kauppaa suomalaisten yritysten kanssa.
– Olen varma, että monet yhdysvaltalaiset yritykset voivat hyödyntää suomalaista osaamista esimerkiksi bioenergiahankkeissa, digitaalisten ohjelmistojen tuotannossa sekä terveysteknologian käytössä. Suomella on myös aivan erityistä arktista osaamista: maailman jäänmurtajista 60 prosenttia tehdään Suomessa ja lähes jokaisessa aluksessa on suomalaista suunnitteluosaamista, puhemies mainitsi.
Suomi voisi ottaa mallia
Lohelan mielestä suomalainen yhteiskunta voisi ottaa mallia amerikkalaisten energisestä asenteesta, muuntautumiskyvystä ja uudistumishalukkuudesta. Hän kuitenkin muistutti Suomen vakaudesta ja sen tuomista eduista.
– Vakaus luo yrityksille hyvän liiketoimintaympäristön ja ihmisille suojatun elämän. Vuonna 2016 Suomi arvioitiin maailman vakaimmaksi valtioksi, edellisenä vuonna meidät arvioitiin maailman turvallisimmaksi maaksi.
Suomi 100 –juhlan ja kauppakamarin tilaisuuden lisäksi puhemies tutustuu matkallaan 17.–19.2. muun muassa suomalaisten Kerhotaloon, Suomi-taloon ja Lepokotiin ja osallistuu juhlajumalanpalvelukseen. Lohelan kanssa matkalle osallistuvat kansanedustajat Eero Lehti (kok.), Tytti Tuppurainen (sd.) ja puhemiehen puoliso Samppa Mattila.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Jussi Halla-ahon elämäkerta julkaistaan viikon kuluttua – tulossa on vaihteeksi kirja, jossa esitetyt tiedot pitävät paikkansa
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.