Maahanmuutto, rikollisuus ja ilmasto ovat keskeisiä kysymyksiä Ruotsin EU-vaaleissa

EU-vaalien polttavin kysymys poliittisten puolueiden kannalta on se, miten väki saadaan liikkeelle. Näin on, koska äänestysprosentti EU-vaaleissa tuppaa jäämään eduskuntavaaleja alhaisemmaksi. Äänestäjät on helpompi saada uurnille, jos yleiset vaaliteemat ovat oman puolueen ydinasiaa. Toukokuun vaaleissa ratkaisevat tekijät ovat Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan maahanmuuttoon ja sen sen seurauksiin liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutos.

Äänestysvilkkauteen vaikuttaa myös yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja poliittisen tilanteen kärjistyminen.

Kansallismieliset voimat ovat voimistumassa Euroopassa ja maahanmuuttokriittiset puolueet ovat todennäköisesti saamassa vahvan aseman EU-parlamentissa. Siksi erityisesti Ruotsin vahva sosiaalidemokraattinen puolue on aloittanut uhkakuvien maalailun ja yrittää näin mobilisoida kannattajiaan estämään vasemmistolle epämieluisaa vaalitulosta.

Maahanmutto ja terrorismi huolestuttavat

SVT:n teettämässä kyselyssä asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut selvästi sitten EU-vaalien vuonna 2014. Suurin muutos on tapahtunut rikollisuuteen ja terrorismiin liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat nyt nousseet keskeisiksi äänestyspäätöstä tehtäessä. Tähän liittyvät lukuisat terroriteot Euroopassa sekä rajat ylittävä rikollisuus.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi on aiheuttanut senkin, että pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nousseet ytimeen EU-vaaleissa. Ruotsalaispoliitikkojen vaatimus siitä, että pakolaisongelmat on ratkaistava yhteisesti koko EU:n tasolla, on saattanut vaikuttaa asiaan. Maahanmuutto- ja pakolaiskysymykset liittyvät usein terrorismiin sekä rikollisuuteen ja nämä sidokset vahvistavat toisiaan.

Ympäristökysymykset laskussa

Ilmastoon, energiaan ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat ruotsalaisten mielestä edelleen keskeisimpiä kysymyksiä EU-vaaleissa, mutta niitten merkitys on pienentynyt sitten edellisen selvityksen.

Talouteen, lähinnä työmarkkinoihin liittyvät asiat ovat nekin haalentuneet äänestäjien mielissä. Rauha ja sotilaallinen turvallisuus eivät kiinnosta vaalikarjaa menneen vertaa, vaikka turvallisuusympäristö erityisesti Itämeren alueella on huonontunut. Kuluttajansuoja ja aluepolitiikka eivät kiinnosta ruotsalaisia äänestäjiä EU-vaaleissa sitten pätkääkään.

Äänestäjistä kuusi kymmenestä kokee saaneensa puolueilta liian vähän informaatiota äänestyspäätöksensä tueksi, joten toukokuun 26. päivän vaalitulos on vielä veikkausten varassa. Äänestysasetelmat tosin suosivat ympäristöpuoluetta ja erityisesti ruotsidemokraatteja.