Maahanmuuttovirasto: Suurin osa Suomeen lennätettävistä eritrealaisista hakee turvapaikkaa vältelläkseen armeijapalvelusta – vaikka sotaa ei ole, lähes kaikki saavat turvapaikan

Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) jätti viime viikon keskiviikkona kirjallisen kysymyksen Eritrean kansalaisten myönteisistä turvapaikkapäätöksistä. Kansanedustaja ihmettelee, miksi yli 95 prosenttia eritrealaisten turvapaikkahakemuksista hyväksytään Suomessa, vaikka maa ei ole sotatilassa. Suomen Uutiset tiedusteli asian laitaa Maahanmuuttovirastolta.

Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa yli kolminkertaiseksi kolmessa vuodessa. Viime vuonna Eritrean kansalaiset olivat lukumäärältään jo kolmanneksi suurin turvapaikanhakijaryhmä. Heidän edellään tilastossa olivat vain Irakin ja Syyrian kansalaiset.

Lennätetään Suomeen Italiasta

Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrän valtavan kasvun syyksi paljastuvat EU:n taakanjaon nimissä tehdyt siirrot Italiasta ja Kreikasta Suomeen.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Suomen Uutisille, että kesän 2015 turvapaikanhakijakriisin alkamisen jälkeen eritrealaisia on tuotu Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina Italiasta 755 ja Kreikasta 9 henkilöä. Samalla aikavälillä muutamia kymmeniä eritrealaisia on tullut itsenäisesti suoraan Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Siirtolentojen kustannuksista vastaa siirtävä valtio, joka saa EU:lta siirtokulujen vastineeksi 500 euron kertakorvauksen per siirretty, Repo kertoo sähköpostiviestissään. Turvapaikanhakijoiden saavuttua Suomeen kaikki kulut ovat tietenkin Suomen vastuulla.

Hakuperuste: armeijakarkuruus

Suurimmalla osalla hakijoista ensisijainen hakuperuste on armeijakarkuruus tai kansallispalvelukseen joutumisen ja sen välttelystä aiheutuvien rangaistusten vaara.

– Suurin osa hakijoista ilmoittaa perusteeksi myös luvattoman maasta poistumisen ja siitä aiheutuvan rangaistuksen pelon, Repo kertoo.

Maahanmuuttoviraston mukaan kansallispalveluksesta karanneilla ja palvelusikäisillä Eritreasta laittomasti lähteneillä henkilöillä on todellinen vaara joutua ankarien, epäinhimilliseksi kohteluksi katsottavien rangaistusten kohteeksi.

Määrittelemättömän kestoiseen ja henkilön liikkumisvapautta rajoittavaan palvelukseen joutumisen voidaan katsoa aiheuttavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisen kohtelun vaaran. Virallisesti kansallispalveluksen kesto Eritreassa on 18 kuukautta, mutta käytännössä se saattaa kestää vuosia.

– Edellä mainitut riskit ovat puhtaasti maatiedon valossa valtaosalle eritrealaisista varsin todennäköisiä, Repo kertoo.

Tämän vuoksi eritrealaisille myönnetään EU-tasolla syyrialaisten jälkeen toiseksi yleisimmin suojelua. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 eritrealaisten hakemuksista 92 % tehtiin myönteinen päätös. Suomessa hakemuksista hyväksytään yli 95 %, eli turvapaikka on käytännössä varma.

– Jokainen hakemus tutkitaan kuitenkin yksilöllisesti ja hakijalla on selvittämisvelvollisuus henkilökohtaisten olosuhteidensa ja kokemustensa osalta, Repo kertoo. Mikäli hakija ei riittävästi asiaansa selvitä, myös kielteisiä päätöksiä eritrealaisille voidaan tehdä.