Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: “Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”

Suomi ei ole saavuttamassa EU:n asettamia kierrätystavoitteita. Syyllisenä ei voida kuitenkaan pitää kuluttajaa. Sen sijaan syynä ovat olleet väärät valinnat yhdyskuntajätteen käsittelyn ja keräyksen keskittämisessä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kutsui eduskuntaan torstaina 7.12. yrittäjiä ja kansanedustajia koolle jätteiden kuljetusta ja materiaalikierrätystä koskevaan tilaisuuteen.

Mäenpää pelkää jätekuljetusalalle käyvän kuten ambulansseille. Terveydenhuoltolain muutos vuoden 2013 alusta lähes rapautti hyvin toimineen yritysten tuottaman ensihoitojärjestelmän. Tapauksen nosti tilaisuudessa esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala.

– Liian moni pienemmistä, yksityisistä sairaankuljetusalan yrityksistä on joutunut lopettamaan. Myös sairaankuljetusmenot kasvoivat huomattavasti, toteaa Mäenpää.

Tavoitteita ei ole saavutettu

EU-komissio antoi tämän vuoden kesäkuussa Suomelle varhaisen varoituksen, kertoi tilaisuudessa jäteyrityksiä edustanut Jari Laurila.

– Me emme ole saavuttamassa meille vuodelle 2025 asetettuja kierrätystavoitteita yhdyskuntajätteiden materiaalikierrätyksessä. Tavoite on saada 55 % jätteistä materiaalikierrätykseen, mutta nyt se junnaa tasolla 40 %.

– Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen? pohtii edustaja Mäenpää.

Jätteitä ei hyödynnetä tarpeeksi

Laurila huomautti, ettei tämä ei ole alan toimijoille mikään uusia asia, vaan he ovat tienneet jo pitkään, että jossain vaiheessa tilanne eskaloituu.

– Tavoitteet kiristyvät vielä vuoden 2025 jälkeenkin, eli 2025 ei ole meille edes mikään maaliviiva, johon kehitys pysähtyy.

– Meillä on ollut lainsäädännössä jo todella pitkään käytössä jätehierarkia: ensin materiaalina ja sitten vasta polttoon – mutta siitä ei ole juuri piitattu.

Kyse on Laurilan mukaan siis siitä, että jätteitä poltetaan liikaa energiaksi ja tuhkaksi sen sijaan, että ne kierrätettäisiin materiaaleina.

– Yleinen harha on se, että jätteen poltossa koko jätekasa muuttuu energiaksi tai biojätteen käsittelyssä biojäte muuttuu pelkäksi kaasuksi. Noin 20 %, jopa enemmän, polttoon sisään ajetusta materiaalista jää tuhkaksi. Samalla me olemme sitten tuhonneet ne materiaalina kierrätettävät jätteet metalleja lukuun ottamatta.

Jätehuollon tulevaisuudennäkymät

Jätelain uudistaminen tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi vuonna.

– Alan yrittäjät haluaisivat olla silloin siinä mukana, mutta tietyt tahot taas mielellään sulkisivat meidät pois jo valmistelusta. On selvää, että kierrätystavoitteita ei tulla saavuttamaan pelkästään keräämällä taajamista yli neljän huoneiston kiinteistöjen pakkausjätteet ja biojätteet, kertoi Laurila.

Hänen mukaansa markkinat on tällä hetkellä suljettu uusilta toimijoilta. Ongelmana on, että maakunnalliset jäteyhtiöt jakavat kilpailuttamatta markkinaosuuksiaan ainoastaan keskenään.

– Tähänkin kilpailun rajoittamiseen voisi olla syytä puuttua kansallisesti ennen kuin Euroopan unioni mahdollisesti puuttuu siihen. Alan yrittäjät pystyisivät tarjoamaan kaikille jätejakeille nykyaikaista ja tehokasta kierrätystä ja käsittelyä kilpailukykyisellä hinnalla, jos he vain saisivat sitä edes tarjota, Laurila huomautti.

Jäteyrittäjiltä suoraa puhetta

Tilaisuudessa jätealan yrittäjät, moni useamman polven alaa harjoittanut, saivat esittää terveisiään päättäjille. Erityisesti eräs tilaisuudessa esitetty värikäs vertaus nykyisestä jätelaista jäi Mäenpään mieleen.

– Tilannehan olisi sama, jos nyt säädettäisiin laki, jossa jokaiseen Suomen maakuntaan perustettaisiin kunnallinen kauppa, joka kilpailuttaisi, kuka saa seuraavat viisi vuotta + kaksi optiovuotta myydä elintarvikkeita esimerkiksi Uudellamaalla. Olisiko se K-ryhmä, S-ryhmä, Lidl vai joku muu? yrittäjä maalaili.

– Tätä tarkoittaa nykyinen jätelaki. Tietenkin kaupat pitäisi vielä maalata kunnallisen kaupan väreihin ja päälle tulisi sanktiot, jos työntekijä sairastuu ja korvaava henkilökunta ei kerkeä kassalle vallitsevan ajan kuluessa. Haluaisitteko itse esimerkiksi sijoittaa tähän uuteen bisnekseen? Montako tarjoajaa meillä on jäljellä esimerkiksi kymmenen vuoden päästä? hän kysyi loppuun.

Avoin kilpailu kannustaa kestäviin ratkaisuihin

Toisen yrittäjän viesti korosti avoimuutta:

– Sääntelyn ja kilpailun rajoittaminen voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, kun taas avoin kilpailu kannustaa yrityksiä löytämään kestäviä ratkaisuja. On tärkeää löytää tasapaino sääntelyn ja markkinavoimien välillä, jotta voimme edistää kestävää kehitystä tehokkaasti.

– Kunnat ovat kilpailuttaneet kuljetusyritykset perustuen ainoastaan halvimpaan hintaan. Laadullista pisteytystä ei ole käytetty. Kilpailutettua aluetta ei ole jaettu, vaan yksi yritys on voittanut kaiken, harmitteli eräs yrittäjä.

– Kunnan haltuun siirretyllä jätehuollolla on tähän mennessä saavutettu meidän lähialueellamme lisää päästöjä, korkeammat hinnat sekä astiat, jotka eivät tyhjene ajallaan, hän jatkoi.

– Hutiloiden tehty kilpailutus päättyi siihen, että yksi suuri toimija tarjosi jopa yli puolta halvemmat hinnat toisiin verrattuna ja voitti lähes jokaisen alueen. Pienimmille toimijoille jäi rippeet tai ei sitäkään. Onko tämä päättäjien tahtotila? ihmetteli yksi yrittäjä.

Hallitus haluaa edistää reilua kilpailua

Tilaisuudessa puhunut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vakuutti hallitusohjelman parantavan alan kilpailuneutraliteettia ja rajaavan kunnan vastuuta pelkästään kotitalousjätteisiin. Hän katsoo vuonna 2011 annetun jätelain jääneen ajastaan jälkeen ja olevan rakenteeltaan sirpaleinen.

– Meidän on päästävä jätelaista kiertotalouslakiin, sanoi ministeri.

Yrittäjien huolia oli kuuntelemassa ympäristöministeriön virkamiehiä sekä rakennusteollisuuden ja Sitran edustajia, jotka kaikki pitivät tilaisuudessa myös puheenvuorot.