MATTI MATIKAINEN
Kansanedustaja Leena Meri jätti kirjallisen kysymyksen urheilutapahtumien palkintojen ilmoitus- ja verovelvollisuuden alarajan asettamisesta.
Nykyisellään urheilukilpailujen esinepalkinnot ovat vero- ja ilmoitusvapaita, mikäli palkinnon arvo on vähäinen. Verohallinnon ohjeen mukaan tällaisia palkintoja ovat esimerkiksi pokaalit, mitalit, lippikset, karkkipussit ja kahvipaketit.
– On järjetöntä, että vähäiselle palkinnolle ei ole määritelty selkeää rajaa. Raja voisi olla myös korkeampi, sillä ihmisiä pitäisi kannustaa enemmän urheilun pariin. Kilpailut ovat hyvä tapa motivoida ihmisiä liikkumaan ja jos järjestäjä haluaa panostaa parempaan esinelahjaan, esimerkiksi urheiluvälinesettiin, se pitäisi olla mahdollista tehdä verovapaasti, Leena Meri kommentoi.
Järjetöntä byrokratiaa
Tulorekisterilain mukaan myös palkinnon jakajan on ilmoitettava palkinnosta tulorekisteriin. Ilmoitusta varten tarvitaan saajan henkilötunnus ja yhdistykselle Y-tunnus sekä sähköinen väline ilmoituksen tekoa varten.
– Pienimuotoisissa kilpailuissa tällainen byrokratia on järjetöntä. Monet pienet urheiluseurat pyörivät vapaaehtoisvoimin tai pienellä työntekijämäärällä. Yleisesti urheilukilpailuissa palkintojen arvot tuskin nousisivatkaan yli muutaman sadan euron, joten myöskään merkittävää miinusta verokertymään ei pääse syntymään ja verovapaudella säästetään myös julkishallinnon työvoimakustannukset, sillä seurojen lisäksi turhat ilmoitukset tuntuvat työllistävän lähinnä verohallintoa.
– Urheilukilpailut ovat esimerkiksi taidekilpailujen kanssa eriarvoisessa asemassa. Taidekilpailujen palkinnot ovat verovapaita, mutta urheilukilpailujen ei. Urheilu on yhtälailla hyvä ja tervehenkinen harrastus ja tapahtumien järjestämiseen ja niihin osallistumiseen voi kannustaa vähentämällä byrokratiaa, Meri toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
