VAALIVAIKUTTAMINEN | Kaupunginvaltuutettu Jocka Träsbacka (kok.) havaitsi eilen Helsingin Sanomien vaalikoneessa olevan outouden. Mikäli vaalikoneeseen tietonsa täyttänyt ehdokas ei kannattanut sukupuolten moninaisuutta, vaalikone rankaisi häntä ankarasti. Träsbacka julkaisi asiasta laajan kirjoituksen, ja HS oli tänään pakotettu muuttamaan vaalikonettaan. Mutta onko se edelleenkään kunnossa?

Oliko se virhe vai tarkoituksella tehty ominaisuus?

Tätä nyt pohditaan suurella mielenkiinnolla.

Helsingin Sanomat on jo pitkään harjoittanut politiikkaan kohdistuvaa suuren mittakaavan informaatiovaikuttamista. Vaikuttamisen kohteena ovat HS:n kulloinkin suosimat poliittiset teemat, ja keinona on ollut uutis- ja mielipidejournalismi. HS-lempiteemojen kannattajat on esitetty myönteisessä valossa, ja niiden vastustajia on piesty armotta.

Eilen paljastui, että yhtiön vaalikone niin ikään suosii voimakkaasti juuri sellaisia ehdokkaita, jotka kuuluvat Helsingin Sanomien suosikkeihin – eli sukupuolisen moninaisuuden kannattajiin.

Oikeustieteiden professori Mikko Vuorenpää kiteyttää monien tunnot: ”Hesarin painotettu vaalikone on ilmeisesti osoittautunut yhtä painotetuksi kuin Hesari muutenkin.”

Lakimies, kaupunginvaltuutettu Onni Rostila (ps.) moittii vaalikoneen ”sattumavirhettä”:

Vääristyneet tulokset

Träsbacka kuvaa vaalikoneen virhettä blogissaan:

”Olen saanut parin päivän aikana useita huolestuneita yhteydenottoja siitä, että Helsingin Sanomien vaalikone ei ole tarjonnut minua sopivimmaksi ehdokkaaksi, vaikka lähes kaikki ehdokkaan mielipiteet ja vastaukset ovat olleet samat kuin vaalikoneen tehneen äänestäjän. Kun yhä useampi tuttu hämmästeli samaa ilmiötä, päätin ryhtyä selvittämään asiaa ja toden totta havainto pitää kuin pitääkin paikkansa. Hesarin vaalikoneessa on virhe.

Luonnollisesti tiedän mitä olen itse vaalikoneeseen ehdokkaana vastannut, joten ryhdyin kokeilemaan miten Hesarin vaalikone käyttäytyi. Antaessani äänestäjän roolissa vaalikoneeseen kaikissa kysymyksissä samat vastaukset kuin olin ehdokkaana syöttänyt, oli sopivuus ehdokkaaseen täydet 100 prosenttia. Sitten ryhdyin testaamaan konetta siten, että vastasin yhtä vastausta lukuunottamatta kaikissa samoin kuin ehdokkaana. Arvelin, että näin joukosta löytyisi mahdollisesti väärään tulokseen johtava kysymys.

Ja sellainen myös löytyi.

Normaalisti vastausten erotessa ehdokkaan vastauksista vain yhdessä kysymyksessä ja siinäkin vain yhdellä pykälällä, on ehdokkaan sopivuus lopputuloksissa yli 99 prosenttia. Sitten lopulta huomasin, että eräs kysymyksistä muodosti tähän hyvin hämmentävän poikkeuksen. Helsingin Sanomien toimituksellisen linjan tuntien ei ehkä yllättänyt, että tuloksia vääristävä kysymys liittyy sukupuoleen ja kuuluu ”Sukupuolten moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin”. ”

Korjaus seuraavana aamuna?

Helsingin Sanomat julkaisi tänään aamulla lyhyen uutisen, jossa se vahvistaa Träsbackan havainnot oikeiksi.

Lehti kirjoittaa: ”Helsingin Sanomien vaalikoneen algoritmissa havaittiin virhe, jossa yksi arvokysymys laskettiin tuloksiin kahteen kertaan. Se siis sai tuloslaskennassa liikaa painoarvoa. Virhe on nyt korjattu.”

Vääristyneet tulokset

Useat ehdokkaat ovat raportoineet vääristyneistä tuloksista.

Seniorikansanedustaja Päivi Räsänen ei saanut itseään edes 20 sopivimman joukkoon.

HS-vaalikone julkaistiin 15.2. Se on ollut toiminnassa nyt noin viikon verran, antaen jatkuvasti vääriä tuloksia tuhansille vaalikoneeseen luottaneelle.

On silmiinpistävää, miten niukalti HS asiasta tiedottaa. Vaikka virhe on massiivinen, asiasta ei ole minkäänlaista ilmoitusta HS:n etusivulla. Asiasta ei kerrota vaalikoneen etusivulla. Päätoimittaja Antero Mukka ei noteeraa asiaa eikä esitä anteeksipyyntöä.

Äärimmäisen kiusallinen tapaus ei näytä millään tavalla kiinnostavan yhtiötä.

Eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta.

HS teki saman tempun edellisissä eduskuntavaaleissa 2019. Tuolloin HS-vaalikone oli viritetty aivan absurdilla tavalla feministien hyväksi ja perussuomalaisten tappioksi, ja yhtiö joutui julkisuuden paineen takia silloinkin muuttamaan vaalikonettaan.

2019 puikoissa oli sama HS-toimituspäällikkö Esa Mäkinen, joka nytkin on jälleen kohun keskiössä.

Onko kone nyt kunnossa?

HS väittää korjanneensa vaalikoneen. Onko tämä totta? Jatkuuko vaalivaikuttaminen?

On aivan liian aikaista sanoa.

Useat asiaan perehtyneet moittivat vaalikonetta ankarasti vielä korjauksen jälkeenkin.

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne suomii vaalikonetta:

Binga Tupamäki (kok.) huomauttaa: ”Ongelma HS:n vaalikoneessa on paljon syvempi kuin bugi. HS uudisti algoritmia niin, että paras ehdokas ei olekaan samanlaisesti vastaava. Se on nelikentällä lähimmäksi osuva. Ja tähän vaikuttaa omituiset asiat, esim. sukupuolikysymys on ”vihreyttä” ja ”kaupunkilaisuutta”. ”

Tere Sammallahti (kok.) epäilee tuloksia korjauksen jälkeen: ”Ei tämä ole vieläkään oikein. Sukupuolikysymyksessä ”täysin eri mieltä” -> ”täysin samaa mieltä” antaa arvomittarissa 7 %-yks heiton, mutta kokonaistuloksiin 15 %-yks.”

HS-vaalikoneen outouksista uutisoi ensimmäisenä Päivän Lehti.

Suomen Uutiset seuraa tilannetta.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit