
Kohuprofessori Jason Arday löydettiin kuolleena
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Ammatit jakautuvat Suomessa yhä räikeämmin miesten ja naisten töihin, otsikoi Helsingin Sanomat. Miesten ammatit ovat keskimäärin paremmin palkattuja, ja tämä eri selittää lähes kokonaan miesten ja naisten palkkaerot. Työmarkkinoiden sukupuolittuminen ei kuitenkaan poistu lisäämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja taistelemalla sukupuolistereotypioita vastaan. Uuden tutkimuksen mukaan ammatit jakautuvat sukupuolten mukaan eniten maissa, joissa naisten asema on kaikkein paras.
Naisten aliedustus luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä sekä matematiikassa on suurinta niiden maiden yliopistoissa, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on kaikkein suurin ja sukupuoliroolit heikoimmat, kävi ilmi Psychological Science -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Artikkeliin viitanneen The Atlantic -lehden jutun mukaan maissa, joissa sukupuolten välinen eriarvoisuus on suurta, naiset hakevat suoraviivaisinta tietä taloudelliseen itsenäisyyteen. Usein se tarkoittaa hyvin palkattuja aloja, joihin vaaditaan tieteen, teknologian ja matematiikan peruskoulutusta.
Nyt julkaistu tutkimus vahvistaa aiempaa tutkimusnäyttöä. Mitä enemmän naisilla on vapauksia valita, sitä useammin he valitsevat stereotyyppisen naisten ammatin. Toronton yliopiston psykologian professori Jordan Peterson selittää tätä persoonallisuuspiirteiden keskimääräisillä eroilla miesten ja naisten välillä.
Petersonin mukaan naiset ovat keskimäärin miehiä enemmän ihmissuuntautuneita, ja miehet keskimäärin naisia enemmän asiasuuntautuneita. Nämä pohjimmiltaan biologiset erot sitten heijastuvat miesten ja naisten uravalinnoissa.
Myös Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen esitti Facebookissa kommentteja miesten ja naisten välisistä väitetyistä palkkaeroja.
Julkis- ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine totesi Demokraatti-lehden artikkelissa (2.4.) nais- ja miesvaltaisten alojen ansiokehityksen eriytyvän ja naisten aseman heikkenevän suomalaisilla työmarkkinoilla entisestään. ”Tulee pätkää, silppua ja sälää”, Niemi-Laine kommentoi. Hänen mielestään syynä työmarkkinoiden eriytymiseen on ”porvarihallituksen törkeät leikkaukset”.
Immosen mukaan tasa-arvo on Suomessa jo toteutunut.
– Suomessa elää edelleen vahvana harhakäsitys siitä, että naiset olisivat työmarkkinoilla lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin miehet. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, ja yhteiskuntamme nojaa vahvasti mahdollisuuksien tasa-arvoon, Immonen totesi Facebook-seinällään.
Naisilla ja miehillä on Immosen mukaan yhdenvertaiset lähtökohdat toimia työmarkkinoilla.
– Naisten euro ei ole tässä mielessä vähemmän kuin miesten euro, kuten usein kuullaan virheellisesti väitettävän
Jos nainen ja mies tekevät samaa työtä samalla koulutuspohjalla, heidän palkkansa on aika tarkalleen sama sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, Immonen muistuttaa.
– Tällä hetkellä tilanne on vain se, että naiset hakeutuvat eri ammatteihin kuin miehet. Kyse on omasta valinnasta. Vuosittaisia työtunteja ja ylityötunteja tarkasteltaessa naiset tekevät myös vähemmän töitä kuin miehet.
Immosen mukaan myös lisäansioiden hankkiminen naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla on haastavampaa kuin miesvaltaisella yksityisellä sektorilla.
– Tästä kaikesta seuraa, että naisten palkkasumma jaettuna töissä käyvien naisten lukumäärällä on alhaisempi kuin miesten palkkasumma.
Suomessa ammatin voi valita vapaasti. Miehet joutuvat kuitenkin suorittamaan varusmiespalveluksen, joka ei ole vapaaehtoinen. Palvelusaika vaikuttaa elinkaaren mittaisiin tuloihin.
– Täytyy kiinnittää huomiota myös siihen, ettei pääasiassa miehiä koskevaa asevelvollisuusaikaa oteta huomioon palkkavertailuissa. Vuosityötunteihin suhteutettuna ja asevelvollisuusaika huomioiden palkkaerot miesten ja naisten välillä kääntyisivät pikemminkin toisin päin, Immonen toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.

Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.


Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen saa päivittäin yhteydenottoja etelän suurten kaupunkien päiväkodeista erityisopettajilta ja varhaiskasvattajilta, jotka ovat järkyttyneet ja uupuneet siitä tilasta, johon Suomi on ajautunut. Päättäjien on viimein otettava tämä hätähuuto todesta ja laitettava tälle kehitykselle stoppi, Seppänen vaatii.

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää