Reform UK-puolueen johtaja Nigel Farage kertoi yllättäen jättävänsä parlamenttipaikkansa aseuttuakseen uudelleen ehdolle. Käytännössä hän haastoi äänestäjät joko uudistamaan tai hylkäämään edustajansa poliittisen mandaatin, arvioi Washington Post.
Faragen poliittisen liikkeen syynä ovat parlamentin tutkinnat edustajan saamista mutta ilmoittamatta jättämistä lahjoituksista ja eduista, joiden arvo on yli 5 miljoonaa puntaa.
Neljäs kerta toden sanoo
Pariisissa puolestaan valitustuomioistuin kumosi ne seuraamukset EU-varojen kavallustuomiosta, jotka olisivat estäneet maahanmuuttokriittisen Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Penin ehdokkuuden Ranskan presidentinvaaleissa. Muutamaa tuntia myöhemmin hän vahvistikin asettuvansa ehdolle Emmanuel Macronin seuraajaksi.
Le Penin päätös asettua ehdokkaaksi kumoaa aiemmat ounastelut siitä, että hänen 30-vuotias suojattinsa ja nimetty seuraajansa Jordan Bardella olisi asettunut ehdolle valtakunnan johtoon.
Marine Le Pen on ollut aiemmin kolme kertaa ehdolla Ranskan johtoon, mutta nyt mahdollisuudet ovat todelliset. Kansalliselle liittoumalle on povattu jopa 36 prosentin äänisaalista vaalien ensimmäisellä kierroksella.
Kivinen tie valtaan
Kanaalin toisella puolen tilanne on kimurantimpi silä Reform UK on mielipidenmittausten mukaan selvästi Britannian suosituin puolue mutta käytännössä Farageen henkilöitynyt. Poliitiset altavastaajat pyrkivät ottamaan tilanteesta kaiken mahdollisen hyödyn irti.
Farage on asettumassa täydennysvaaleissa ehdolle Englannin itäosassa sijaitsevassa Clactonissa, jossa Farage juhli murskavoittoa vuoden 2024 vaaelissa. Britannian perinteiset valtapuolueet ovat jo ilmoittaneet boikotoivansa täytevaaleja.
Reform UK:n ja Faragen tähtäin on ollut parlamenttivaaleissa, jotka pidetään viimeistään vuonna 2029.