Onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri? – Riikka Purra: ”En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on”

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra vieraili Heikelä & Koskelo -podcastin vieraana. Monipuolisessa ja polveilevassa haastattelussa käytiin läpi muun muassa perussuomalaisen puolueen linjaa, maahanmuuttopolitiikkaa, Suomen tulevaisuutta ja perussuomalaista talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Haastattelun alussa Riikka Purralta kysyttiin, onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri. Vastaus oli myöntävä.

– En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on, Purra totesi.

Hän ei pelkää epämääräisiä rasismisyytöksiä, jotka voisivat seurata siitä, että eri kulttuurit asetetaan paremmuusjärjestykseen.

– Minulle on aivan sama, jos joku näin sanoo. En pelkää käsittämättömän typeriä luonnehdintoja siitä, että suomalaista kulttuuria parempana pitävä ihminen muka flirttailisi rasismin kanssa.

Purra korosti, että haitallista maahanmuuttoa ei pitäisi edistää ollenkaan.

– Sikäli, kun me haluamme auttaa kehitysmaiden tai konfliktien keskellä olevia ihmisiä, se pitäisi tehdä aina paikan päällä. Se on ensinnäkin paljon edullisempaa ja myös moraalisempaa, koska näin samalla rahalla voidaan auttaa huomattavasti suurempaa väkimäärää kuin silloin, kun kriisialueilta tuodaan ihmisiä asumaan loppuelämäkseen korkean sosiaaliturvan maahan.

Tanskan maahanmuuttopolitiikka realistisempaa

Tanskassa ajetaan tällä hetkellä huomattavasti Suomea tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Myös Ruotsissa sosialidemokraatit ovat alkaneet esittää vaatimuksia, joiden mukaan maahanmuuttajien pitäisi opetella kieli, ja että työkykyisten olisi mentävä töihin. Suomessa pääministeri Sanna Marinin johtama sosialidemokraattinen puolue on kuitenkin ideologisesti hyvin erilainen pohjoismaisiin sisarpuolueisiinsa verrattuna.

Purra toteaa, että Tanskassa maahanmuuttokriittinen puolue on onnistunut vaikuttamaan muihin puolueisiin siten, että ne ovat joutuneet ottamaan maahanmuuttopolitiikan omalle asialistalleen.

– Se oli helppoa, koska tanskalaiset ovat järkeviä, ja he suhtautuvat asioihin varsin pragmaattisesti. Tanskalaiset ovat myös isänmaallisia, se näkyy Tanskassa kaikkialla, joten uskoisin, että tästä syystä maan maahanmuuttopolitiikka on Suomea realistisempaa.

Ruotsissakin maahanmuuttopolitiikkaa on jo kiristetty ja muun muassa poliisien määrää on lisätty ja muutenkin resursseja on kasvatettu.

– En kuitenkaan osaa sanoa, onko se enää Ruotsissa riittävää, eli onko yhteiskunnan kehityssuuntaa enää mahdollista muuttaa, Purra pohtii.

Perussuomalaiset on merkittävästi vaikuttanut maahanmuuttopolitiikasta keskustelun sävyyn ja sisältöön Suomessa. Keskustelu onkin muuttunut ja kehittynyt, erityisesti viimeisten 10 vuoden aikana.

– Enää edes eduskunnassa ei kuule täysin yltiöliberaalia ja idealistista puhetta. Jopa vihreät, jotka jopa ajavat tällaista politiikkaa, niin hekin pyrkivät jo peittelemään eniten idealistisia näkökulmiaan.

Kokoomus nostaa välillä maahanmuuttopolitiikan esille ja näyttää muskeleitaan, mutta se ei ole kovin johdonmukaista tai uskottavaa.

– Kokoomuksessa on toki useita järkevästi asioihin suhtautuvia kansanedustajia, mutta heidän sananvaltansa ei näy tai kuulu eduskuntaryhmässä tai puolueen johdossa. Toki myös sosialidemokraateissa on maahanmuuttoon järkevästi suhtautuvia kansanedustajia, mutta heilläkään ei ole sananvaltaa puolueessa, Purra sanoo.

Sananvapautta Neuvostoliiton malliin

Haastattelussa keskusteltiin myös Suomen sananvapaustilanteesta ja vihapuheesta. Vihapuhe on itsessään käsitteenä ongelmallinen, koska Suomen laki ei sitä tunne. Purra kuitenkin katsoo, että sananvapauden tila on yleisesti Suomessa kaventunut.

Sananvapauden rajoittamisen diktatoriset juuret ovat Neuvostoliitossa.

– Jos esimerkiksi seurataan EU:n tasolla, millaisia ohjelmia vihapuheeseen liittyen halutaan saada aikaan, niin ne palautuvat Neuvostoliiton aikoihin, Purra sanoo.

Hän on myös aiemmin kirjoittanut samasta aiheesta blogiinsa.

– On kammottavaa, että demokraattiset, vapaat länsimaat ottavat elementtejä, jotka tulevat Neuvostoliitosta, autoritaarisesta ja diktatorisesta maasta.

Purra muistuttaa, että tänäkin päivänä Suomessa yhteiskunnallisesti korkeissa asemissa, kuten tuomioistuimissa, toimii ihmisiä, jotka ovat aiemmin liputtaneet innokkaasti Neuvostoliiton puolesta.

– Nykysuomen todellisuudessa myös monilla politiikan sektoreilla on voimakkaita sosialistisia piirteitä. Ne ovat ehkä erilaisessa muotissa, mutta kun katsotaan tarkemmin sisältä, siellä on samoja asioita, esimerkiksi pyrkimyksiä rajoittaa ihmisen oikeutta päättää, mitä hän saa tehdä, syödä tai sanoa.

Tänä päivänä sosialismi ja vasemmistovirtaukset yllättäen kuitenkin tulevat monelta osin Yhdysvalloista ja varsinkin yliopistokampuksilta. Siksi ilmiöitä saattaa olla vaikeaa tunnistaa sosialismiksi.

– Etenkin somessa kovaa ääntä aiheuttavat woke-kampanjat ovat ulkoa tuotuja, Suomessa ei edes ole koskaan keksitty mitään näin typerää.

Suomi on EU:n himoverottaja

Suomessa on yksi EU:n korkeimpia kokonaisveroasteita. Purra huomauttaa, että kireästä verotuksesta ja laajasta julkisesta sektorista huolimatta hyvinvointi- ja muut peruspalvelut eivät tällä hetkellä toimi kunnolla.

– Kun itse kierrän viikonloppuisin Suomen maakuntia kuuntelemassa ihmisten murheita, niin on käynyt selväksi, että moni ihminen ei esimerkiksi pääse lääkäriin, jos tarvitsee apua. Pääkaupunkiseudulla tilanne on erilainen, koska monilla on käytössä työterveyspalveluja tai yksityisiä vakuutuksia.

– Voidaan miettiä myös nuorten ongelmia, mielenterveysongelmia tai vanhustenhuoltoa, melkein mitä tahansa palveluja, niin harvoin sitä kuulee, että asiat olisivat hyvin, päinvastoin: meidän hyvinvointijärjestelmämme on rapautumassa, eikä järjestelmä toimi niin hyvin kuin se voisi toimia. Siitä huolimatta maksamme koko ajan enemmän. Veronmaksajat, varsinkin yrittäjät, niska vääränä maksavat yhteiskunnalle, mutta vastine ei vain ole riittävä.

Purra kuvaa tarkemmin Uudenmaan tilannetta.

– Eriytyminen on vahvaa, osalla ihmisistä menee koko ajan paremmin, mutta on myös paljon heitä, joilla menee huonosti. Samaan aikaan veroja ei kerry riittävästi. Hyvin toimeen tulevia ja koulutettuja ihmisiä muuttaa pois maasta ja tilalle muuttaa kouluttamattomia ihmisiä.

– Tilanteessa ei siis ole paljon hyvää, mutta Suomen hallitus ei näe tässä mitään ongelmaa. Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, ja valtion talouteen tehdään talouskasvun aikana ensi vuonna seitsemän miljardia alijäämää. Uusia menoja lisätään ja julkista sektoria paisutetaan. Kaiken tämän päälle tulee vielä sairaalloinen ilmastohulluus, joka kurjistaa entisestään veronmaksajia.

Ensisijaisesti on huolehdittava omista

Kriisin purkamiseksi perussuomalaiset esittää laajasti erilaisia keinoja, kuten työn verotuksen alentamista. Ongelmana on myös matalien palkkojen kanssa kilpaileva sosiaaliturva.

– Ihmisten ostovoiman, myös vähemmän koulutettujen ostovoiman, parantaminen auttaisi tässä tilanteessa. Veronalennuksia ei kuitenkaan kyetä tekemään, jos ei samalla puututa menoihin, Purra korostaa.

Perussuomalaisilla on erityisesti maahanmuuton puolella monia esityksiä, joilla kyettäisiin saamaan säästöjä julkisiin menoihin.

Purra korostaa, että tärkeintä olisi nyt kääntää hyvinvointijärjestelmä olennaisuuksien puolelle.

– Meidän pitäisi siis huolehtia ensisijaisesti omista ihmisistämme, vammaisista ja sairaista, jotka eivät itse siihen kykene. Samalla on välttämätöntä luopua yleisestä ”maailmanhalaamisesta”, kuten kaikkien Suomeen tulevien traumatisoituneiden ihmisten hoitamisesta. On myös välttämätöntä vähentää valtion ja kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Verovaroilla ei voida tuottaa näin laajaa hyvinvointijärjestelmää näin monille ihmisille. Mieluummin siis palataan hieman taaksepäin.

Purra tietää, että leikkausten tekeminen on toki kaikille puolueille vaikeaa.

– Kaikki poliitikot osaavat rahan jakamisen, mutta rahan tekeminen on jo vaikeampaa. Kuitenkin talouden madonluvut edellyttäisivät sitä, että kaikkien poliitikkojen – puolueista riippumatta – pitäisi ymmärtää, että nykyinen järjestelmä ei kestä. Vasemmistonkin pitäisi ymmärtää, että mitään hyvinvointijärjestelmää ei voi olla, ellemme ensiksi huolehdi siitä että myös tulopuoli on kunnossa ja kasvaa.

Kuuntele Purran koko laaja ja kiinnostava haastattelu täältä.