Ovatko suurperheet syy jengiväkivaltaan – Ruotsissa pohditaan maahanmuuttajaperheiden tilannetta

Ruotsissa on herätty huomaamaan, että mitä enemmän lähiöissä on monilapsisia maahanmuuttajaperheitä, sitä helpommin sinne syntyy myös maahanmuuttajajengejä. Ongelmana ovat isättömät perheet, moniavioisuus ja tukien passivoiva vaikutus. Pitäisikö lapsilisille laittaa esimerkiksi kahden lapsen yläraja, pohtii ruotsalaistoimittaja.

Voivatko suuret lapsilaumat selittää jengiväkivaltaa, pohtii Expressen-lehden pääkirjoitustoimittaja Anna Dahlberg kolumnissaan. Maahanmuuttajalähiöissä on paljon yksinhuoltajaäitejä, joilla on neljästä kahdeksaan lasta, joiden isät ovat ehkä jo palanneet kotimaahansa tai perustaneet uusia suurperheitä. Luoko tämä ympäristö kasvupohjan lisääntyneelle jengirikollisuudelle?

Ruotsissa julkaistiin äskettäin rikostoimittaja Lasse Wierupin kirja Gangsterparadiset (Gangsterien paratiisi), joka kertoo, miten Ruotsista tuli jengirikollisuuden, ammuskeluiden ja räjäytysten luvattu maa. Kirja sisältää karttoja, joilla pyritään selittämään jengirikollisuuden taustatekijöitä.

Kirjan kartat perustuvat Lundin yliopiston kulttuurimaantieteen tutkija Nicklas Guldåkerin tutkimuksiin maahanmuuttajalähiöiden elinoloista ja lapsitiheydestä. Yhteydet ovat selvästi havaittavissa: mitä enemmän lapsia ja mitä heikommat elinolot tietyllä alueella on, sitä enemmän siellä on myös rikollisryhmiä ja avointa huumekauppaa.

Kriittinen massa muodostaa jengin

Esimerkiksi Göteborgissa Biskopsgårdenin lähiön eräässä osassa asuu noin 250 alle 15-vuotiasta poikaa 250×250 metrin alueella. Rikostoimittaja Wierup päättelee, että näin suuri lapsitiheys muodostaa kriittisen massan, joka on oiva kasvualusta rikollisverkostolle. Rikoksilla oireilevia nuoria ei tarvitse olla kuin muutama prosentti, kun heistä jo muodostuu 10-15 nuoren jengi.

Suomessakin usein mainittu patenttikeino on se, että syrjäytymisen estämiseen vaaditaan lisää rahaa ja resursseja. Expressenin pääkirjoitustoimittajan haastattelema Tukholman Rinkebyn ja Kistan lähiöiden sosiaalipäällikkö Helena Holmberg ei kuitenkaan pidä rahaa suurimpana ongelmana. Hänen mukaansa alueen sosiaalibudjetti riittää hyvin kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Ongelmat ovat syvemmällä.

Riittävistä resursseista ja ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta alue on tilastojen kärjessä, kun puhutaan tukiriippuvuudesta, huonoista koulutuloksista ja ahtaasta asumisesta. Asumisen ahtaus johtuu usein siitä, että vaikka asunto olisi riittävän suuri yhdelle perheelle, siinä asuukin kaksi tai kolme perhettä, koska maahanmuuttajien kulttuuriin kuuluu tuttavien auttaminen, jos nämä eivät ole vielä saaneet omaa asuntoa Tukholmasta.

Isättömät perheet ovat ongelma

Ahdas asuminen johtaa siihen, että nuoret viettävät paljon aikaa ulkona ja ajautuvat helposti jengeihin tekemään pikku palveluksia huumekauppiaille, sosiaalityön päällikkö kertoo. Isättömät perheet ovat suuri ongelma. Hyvin monet äidit ovat käytännössä yksinhuoltajia.

– Monilla isillä on paljon lapsia muiden naisten kanssa. Jotkut ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa, esimerkiksi Somaliaan, tai matkustavat edestakaisin, Helena Holmberg kertoo.

Naiset sen sijaan ovat sidottuja kotiinsa suuren lapsilauman kanssa.

– Tämä on valtava ongelma, sosiaalityön päällikkö kertoo. Monet naiset eivät ikinä opi ruotsia, vaan tarvitsevat tulkkia vielä kymmenenkin vuotta täällä asuttuaan, sosiaalityön päällikkö kertoo.

Tilastot kertovat karua kieltään

Maahanmuuttajalähiöitä kuvaavat tilastot ovat karuja. Erityisen ongelmallisissa lähiöistä asuvista 100 000 naisesta alle puolet käy töissä, kertoi Expressen pari vuotta sitten tekemässään reportaasissa koteihinsa suljetuista naisista.

Lähiöiden väestö on paljon nuorempaa kuin ruotsalaiset keskimäärin ja lapsia tehdään enemmän. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsissa syntyneillä naisilla on 45 vuoden ikään mennessä keskimäärin 1,93 lasta, kun taas esimerkiksi Somaliassa syntyneillä uusruotsalaisilla on 4,62 lasta.

Myös anteliaat lapsilisät kannustavat tekemään paljon lapsia. Esimerkiksi kuusilapsinen perhe saa pelkkinä lapsilisinä 11 740 kruunua (1150 euroa) kuukaudessa. Tämän lisäksi perhe saa tietenkin myös toimeentulotukea. Vertailun vuoksi Suomessa kuusilapsinen perhe saa lapsilisiä yhteensä 862 euroa.

Expressenin pääkirjoitustoimittaja toteaa, että tilanne on Ruotsin feministihallitukselle erittäin hankala: pitäisikö lapsilisiin laittaa vaikkapa kahden lapsen yläraja.